Tulevaisuudessa virus voi torjua tyvilahoa
Kantojen nosto voi vähentää juurikääpää, mutta sekään ei poista tartuntariskiä kokonaan. Lauri Salminen Kuva: Viestilehtien arkistoJuurikäävät aiheuttavat suuria taloudellisia tappioita pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsissä. Suomessa ne tappavat mäntyjä ja lahottavat kuusten sydänpuuta. Tuhot keskittyvät eteläisen Suomen hyväkasvuisille metsämaille.
Juurikäävän tuhoja rajoitetaan kesähakkuita välttämällä, puulajien valinnalla ja kantokäsittelyllä. Järeitä keinoja ovat kannonnosto ja kulotus.
Juurikäävän torjunta on osoittautunut vaikeaksi. Mikään nykyinen torjuntamenetelmä ei pysty täysin puhdistamaan juurikäävän saastuttamaa metsikköä.
”Esimerkiksi kantokäsittely on ennalta ehkäisevä menetelmä, eli sillä ei ole juuri vaikutusta olemassa olevaan juurikääpään”, sanoo professori Jarkko Hantula Metsäntutkimuslaitokselta.
Hantulan mukaan sama koskee talvihakkuita. Niitä suosimalla estetään juurikäävän leviäminen metsikköön, mutta ei hävitetä kasvupaikalle iskenyttä juurikääpää.
Järeistä menetelmistä kannonnostolla on pieni tartuntaa vähentävä vaikutus. Myös kulotus vähentää juurikääpää, mutta ei yleensä poista sitä kokonaan kasvupaikalta.
”Ja kulotus ei luonteensa takia muutenkaan liene ajateltavissa käytettäväksi kaikkialla juurikääpäisissä metsissä”, Hantula pohtii.
Hantulan mukaan ainoastaan puulajin vaihtaminen torjuu juurikääpää tehokkaasti. Kun saastuneella alueella kasvatetaan sukupolven verran toista puulajia, se hävittää juurikäävän käytännössä kokonaan kasvupaikalta.
”Ongelmina ovat lehtipuun havupuita alhaisempi tuotto ja kasvupaikan mahdollinen sopimattomuus. Usein myös hirvikanta on niin suuri, ettei lehtipuun kasvattaminen onnistu.”
Metsäntutkimuslaitoksessa tutkitaan virusten käyttöä juurikääpien leviämisen estämisessä. Hantulan mukaan kaikilla eliöillä on viruksia, joten niitä on kehitetty jo kauan mitä erilaisimpien tautien ja biologisten ongelmien torjumiseen.
Virustorjunnassa kasvupaikalla olevaan juurikääpään tartutetaan virus, jonka seurauksena sieni ei pysty enää aiheuttamaan tuhoa. Näin ainakin teoriassa juurikäävän virus mahdollistaisi terveiden havupuiden kasvattamisen myös sellaisella kasvupaikalla, jossa edellinen puusukupovi on ollut lahovikainen tai tyvitervaksinen.
Metsätautien torjunnassa virusta on onnistuneesti käytetty Euroopassa kastanjasurmaa aiheuttavaa sientä vastaan.
Hantula painottaa, että kyseessä on vasta kehitteillä oleva menetelmä, eikä valmis tai edes lähes valmis tuote. Metsätalouden käyttöön juurikäävän virustorjunta voidaan saada ehkä reilun kymmenen vuoden kuluttua.
”Yksi ongelma on juurikääpään liittyvien kokeiden pitkä kesto. Etenkin männynjuurikäävällä tulosten saaminen kenttäkokeista vie vähintään puoli vuosikymmentä.”
Koska juurikäävän virukset eivät tuota tartuttavia osia, joudutaan virus viemään kasvupaikalle juurikäävän sisällä. Tästä juurikäävästä se siirtyy kasvupaikalla olevaan juurikääpään jonka se sairastuttaa.
Tästä syystä virustorjuntaa voi ajatella vain valmiiksi hyvin juurikääpäisillä kasvupaikoilla.
Hantulan mukaan virustorjunnan kustannuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa, koska levitysmenetelmä on vielä kehitysvaiheessa.
”Tällä hetkellä tutkimuskäytössä on juurikääpäisen puutapin poraaminen lahoon kantoon, mutta kaupallisen ratkaisun tulee olla sitä merkittävästi tehokkaampi. Yksi mahdollisuus voisi olla jotain naulapyssyn tapaista.”
JARMO PALOKALLIO
Yksi ongelma on juurikääpä-
kokeiden pitkä kesto. Etenkin
männynjuurikäävällä tulosten saaminen kenttäkokeista vie vähintään puoli
vuosikymmentä.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
