Havumetsien kivennäismaasta tulee hiilinielu puuston varttuessa, kertoo tuore tutkimus
Metsämaan hiilivarasto on tutkimuksen perusteella kuusikoissa männiköitä suurempi.
Mitä enemmän metsikössä on eloperäistä ainesta ja mitä ravinteisempi kasvupaikka on, sitä nopeampaa on metsämaan hiilivaraston kasvu. Kuva: Hanne ManeliusVarttuneiden kuusi- ja mäntyvaltaisten metsien kivennäismaahan kertyy hiiltä puuston varttuessa, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tutkimuksesta.
Luontaiset tuhot ja puuston poisto sen sijaan johtivat maaperän hiilivaraston pienenemiseen.
Tulokset pohjautuvat eri puolilla Suomea sijaitsevien 14 metsikön seurantaan yli 20 vuoden ajalta. Hiilivaraston lisäksi selvitettiin eri maaperätekijöiden ja metsiin liittyvien tunnusten yhteyttä maaperän hiilivaraston muutokseen.
”Uusi ja mielenkiintoinen havainto oli, että kivennäismaan pintaosa orgaanisen kerroksen alla oli merkittävä hiilivarasto ja sinne myös kertyi hiiltä metsikön ikääntyessä”, toteaa erikoistutkija Antti-Jussi Lindroos.
Metsämaan hiilivarasto oli suurempi kuusikoissa kuin männiköissä. Lisäksi suuri karikkeen määrä oli yhteydessä metsämaan hiilivaraston suuruuteen.
Mitä enemmän metsikössä on eloperäistä ainesta ja mitä ravinteisempi kasvupaikka on, sitä nopeampaa on metsämaan hiilivaraston kasvu.
Hiilivarasto pieneni kahdessa kuusivaltaisessa metsässä, joissa puuston määrä väheni luontaisten tuhojen ja niitä seuranneiden hakkuiden vuoksi.
”Tarvitsemme lisää mittauksia avohakkuun jälkeisestä maaperän hiilivaraston kehityksestä, jotta selviää, miten kauan hakkuun jälkeen maaperän hiilivarasto pienenee ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä”, toteaa tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
