Metsävuosi 2016 Suomen biotalouden suuret odotukset nojaavat puuhun

Metsänomistajat toivovat, että selluntuotannon lisäys kasvattaa harvennuspuun kysyntää. Etenkin talviharvennuksista on ylitarjontaa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Vuosi 2016 näyttää, miten hallitus saa teroitettua kärkihankkeitaan. Metsäväki odottaa malttamattomana, miten biotalouden kärkihanke etenee. Juha Sipilän (kesk.) hallitus lupasi vahdittaa puukauppoja kehittämällä metsänomistusrakennetta ja edistämällä sukupolvenvaihdoksia.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on sanonut, että asian helpottamiseksi saadaan ratkaisu vuonna 2017. Lakivalmisteluja on siis syytä odottaa ensi vuonna.

Yksi keino edistää sukupolvenvaihdoksia olisi myöntää lahjaveron huojennus puukaupassa.

Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee metsätietolain muuttamista niin, että Metsäkeskus voi luovuttaa puustotietoja niitä pyytävälle ilman perusteluja. Lakiesitys on määrä saada eduskunnan käsittelyyn keväällä.

Uudistuksessa avataan laserkeilauksin kerättyä metsävaratietoa. Puusto ja kasvupaikka määritellään hiloittain eli 16 x 16 metrin alueittain.

Metsänomistajien etuja ajavalle MTK:lle hilatietojen vapauttaminen sopii, mutta tilakohtaiset kuviotiedot ovat MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraisen mielestä henkilötietoja.

Metsäteollisuus toivoo, että metsätietolaki käsiteltäisiin pikaisesti, koska teollisuuden puuntarve lisääntyy huomattavasti uusien investointien myötä.

Metsä Groupin uutta biotuotetehdasta rakennetaan täyttä päätä. Ensi vuoden alussa työmaalla aletaan asentaa massatehtaan keitintä ja massatorneja.

Vuonna 2017 käynnistyvä tehdas tarvitsee vuosittain puuta neljä miljoonaa kuutiometriä.

Kuitupuun käytön lisäystä metsänomistajat odottavat kuin kuuta nousevaa. Metsäteollisuus pitää sormet ja varpaat ristissä, että puumäärä saadaan kasaan.

Kuopioon jättimäistä sellutehdasta suunnitteleva Finnpulp odottaa elykeskuksen lausuntoa ympäristövaikutusten arviointiselostukseen.

Lausunnon on määrä valmistua huhtikuussa.

Finnpulp uskoo, että yva-prosessin eteneminen vauhdittaa myös rahoituksen saamista.

Äänekoskea ja Kuopiota huomattavasti pienempää sellutehdasta suunnitellaan Kemijärvelle. Hankkeen puhemiehen Heikki Nivalan mukaan esisuunnitelma on lähes valmis. Seuraava askel on ympäristövaikutusten arviointi.

Nivala ei ole paljastanut, mikä teollinen toimija hankkeen taustalla on. Toimittajat kärkkyvät nimen perässä varmasti ensi vuonnakin.

Vaikka MTK ja Metsäteollisuus ovat usein eri mieltä puun kysynnästä ja tarjonnasta, järjestöt astelevat käsi kädessä kohti uutta vuotta. Sähköinen puukauppapaikka, joka on avoin myös yksityisille metsänomistajille, avautuu ensi vuoden jälkipuoliskolla.

MTK, Metsäteollisuus ja Metsäteho perustivat kauppapaikkaa varten yhtiön. Metsänhoitoyhdistysten käyttämä Puumarkkinat.fi siirtyy uuden yhtiön omistukseen. Uutta kauppapaikkaa rakennetaan sen pohjalle.

Aika näyttää, kohtaako puun myyjä ja ostaja nykyistä paremmin sähköisillä markkinoilla.

Hakkuiden ja puunpolton ilmastovaikutuksista on väännetty jo vuosia. Juha Hakkarainen uskoo, että Pariisin ilmastokokouksen jälkimainingeissa asia nousee taas tapetille.

Ensi vuonna sorvataan niin EU:n kuin kansallista energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2030.

MTK toivoo, että hetkellisistä päästöistään huolimatta puunpoltto nähtäisiin uusiutuvana vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille.

Kokonaisuuden kannalta on myös huomioitava, että metsästä ei haeta pelkästään polttoainetta, vaan se tulee sivutuotteena. Kaadettavasta rungosta sahataan esimerkiksi lautoja pitkäikäisiin puurakennuksiin, jotka toimivat hiilivarastoina.

Suvi Niemi

Avaa artikkelin PDF