Historia toistaa nyt itseään – mutta tällä kertaa Suomen nostaa kriisistä digi- ja ilmasto-osaaminen, uskoo Reijo Karhinen

Pitkän pankkiuran tehnyt Reijo Karhinen katsoo huolestuneena nykyistä talouskriisiä. Hän uskoo kuitenkin, että metsällä on merkittävä rooli, kun kriisistä kivutaan ylös. Kuva: Saara Lavi

Reijo Karhinen on myös aktiivinen omien metsien hoitaja. Hän viihtyy niin istutuspuuhissa kuin raivaussahan kanssa hoitamassa taimikoita. Kuva: Saara Lavi

Savonlinna

Vuorineuvoksen, OP Ryhmän ex-pääjohtajan ja Suomen talouden monet kriisit nähneen Reijo Karhisen äänestä kaikuu huoli inhimillisistä kohtaloista. Nyt uhkaa toistua sama tragedia, joka nähtiin Suomen 1990-luvun pankkikriisin seurauksena monissa yrityksissä ja perheissä. Tämä lama koskettaa ihmisiä taas henkilökohtaisesti, toisin kuin 2008 alkanut finanssikriisi.

"Tämä kriisi on aivan omaa luokkaansa. Löytyykö historiasta mitään, jossa tulee näin järkyttävä romahdus näin nopeasti ja globaalisti. Keskeistä on poikkeuksellinen epävarmuus", Karhinen sanoo.

Epävarmuus on kuluttamiselle ja taloudelle myrkkyä. Nyt sitä on ihmisten, yritysten ja maiden välillä. Vuonna 2008 alkaneessa finanssikriisissä Euroopan talous pelastui silloisen EKP:n pääjohtajan Mario Draghin lausuttua maagiset sanat: EKP tekee kaikkensa. Nyt kriisin alkuperää eli virusta ei tunneta.

"Kuka voisi nyt sanoa vastaavaa uskottavasti?" Karhinen pohtii.

Finanssikriisi ei näkynyt vakavuudestaan huolimatta katukuvassa, sillä kriisi oli kaukana talousjärjestelmien uumenissa. Nyt se on käsin kosketeltavissa. Tilanteessa on samaa kuin sukupolvi sitten.

"1990-luvun kriisi oli traumaattinen kokemus. Myös tällä tulee olemaan inhimilliset kasvot ja pitkä häntä. Tarinat ovat jo nyt kovia.”

1990-luvulla kriisi eteni hivuttamalla. Pankit olivat huonossa kunnossa ja yrityksiä yritettiin pitää pystyssä tekohengityksellä epäonnisten valuuttalainojen ja devalvaation jälkeen. Hattu kourassa lainarahaa etsinyt Suomi sai lopulta vetoapua maailmantaloudesta ja myöhemmin Nokiasta. Perheet ja kovia kokeneet yrittäjät toipuivat vähitellen.

Nyt isku on tullut rytinällä ja koko maailmantalous on samassa liemessä.

”Globaali maailma oli surkeasti varautunut tähän asiaan, vaikka pandemia on ollut riskiskenaarioissa mukana. Meillä ei ole varaa tulla samalla lailla yllätetyksi ilmastonmuutoksen kanssa. Toivottavasti se otettaisiin tämän jälkeen vakavammin."

Karhinen uskoo, että meneillään olevasta kriisistä selviämiseen vetoapu löytyy Suomelle digi- ja kiertotalouden osaamisesta. Siinä Suomi on paalupaikalla, korona ei ole osaamista muuttanut. Pontta tähän antaa EU:n komission viesti, että vihreä kehitys on EU:n kasvustrategia.

Metsäsektori on tässä isossa roolissa uusien ratkaisujen tarjoajana. Vielä menossa on yritysten kannalta kassakriisivaihe, siitä pitää selvitä yli. Kesän jälkeen edessä on toivottavasti elvytysvaihe ja sen jälkeen vähitellen kiihdytysvaihe.

"Luotan siihen, että ilmastonmuutos tulee olemaan tämän jälkeen tärkein ajuri globaalissa taloudessa. Se tuo meille vetoapua, sillä olemme siinä edelläkävijöitä. Tarvitaan jättimäiset investoinnit siirtymässä fossiilisesta ei-fossiiliseen maailmaan. Siinä tullaan taas metsän positiiviseen rooliin."

Karhinen on vielä epäileväinen selviääkö metsäteollisuus niin helpolla kriisin akuuteista vaikutuksista kuin julkisuudessa on arvioitu. Hän näkee kuitenkin "metsäelvytyksessä" olevan pidemmässä juoksussa ratkaisun eväitä.

Ensinnäkin metsien hoitorästien purkamisella tuettaisiin paikallista työllisyyttä ja parannettaisiin samalla metsien kasvua. Toiseksi paperin kysynnän laskiessa kaivataan rohkeutta panostaa metsäteollisuuden uusiin, arvonlisää nostaviin tuotteisiin, kuten vaikkapa selluloosasta saataviin tekstiilikuituihin. Uusista tuotteista voisi tulla suurta liiketoimintaa.

Kolmanneksi metsäelvytyksessä Karhinen nostaa puurakentamisen. "Vastakkainasettelu puurakentamisen ja muun rakentamisen välillä on järjetöntä. Suomen pitäisi olla tässä esimerkkinä, jotta vientiä pystyttäisiin lisäämään."

"Näitä kolmea elvytysvaihtoehtoa voisi vauhdittaa myös julkisin varoin tavalla tai toisella – osana nyt rakennettavia valtiovallan elvytyspaketteja", Karhinen sanoo.

Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on noin 20 prosenttia. Sen rooli tulevassa elpymisessä voi olla kuitenkin suurempi, sillä metsäteollisuudesta saatavat vientitulot syntyvät pitkälti kotimaisin panoksin eli raha jää kiertämään Suomeen.

Kriisin jälkeen talouden kasvua tarvitaan roimasti ja työllisyysasteen pitää olla korkeampi kuin 75. Karhinen uskoo Suomen valtionvelan nousevan "heittämällä" sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta.

"Todellinen testi on 1–2 vuoden päästä, kuinka päästään uudelle uralle."

"Laskeepa talous viisi tai 13 prosenttia, se ei kerro sitä, mitä käy pienyrittäjille. Matkailu- ja palvelualojen painoarvo bkt:ssa on mitätön. Pienessä päässä voi tapahtua tosi rumaa jälkeä ja tapahtuukin, eikä se näy bkt:ssa."

Karhiselle itselleen metsät ovat tärkeitä. Ensimmäisen viiden hehtaarin alansa hän hankki 20 vuotta sitten. Nyt metsää on Savossa useita satoja hehtaareita ja Karhinen itse on metsätalousyrittäjä. Tilan metsien istutukset ja taimikkovaiheen työt hoidetaan pääsääntöisesti perheen voimin.

"Talvella muutettiin pysyvästi maalle. Raivattua on tullut noin kymmenen hehtaaria ja saman verran on vielä tehtävänä. Yleensä keväisin istutetaan 10 000–20 000 tainta."

Aamupäivät Karhinen tekee toimistotöitä, sen jälkeen ulkotöitä. Työhuoneen ikkunasta näkyy 11 vanhaa hirsirakennusta, jotka on siirretty pihapiiriin. Rakennuksia on enemmänkin, osa on kasattu itse, osa kirvesmiesten kanssa.

"Sielun silmä lepää niissä. On hienoa nähdä, miten upeaa 200-vuotinen hirsi on."

Entä miten hän uskoo Suomen tulevan lopulta ulos kriisistä?

"Kyllä Suomi tästä kohtuullisesti selviää. On niin paljon maita, joilla lähtökohdat ovat paljon huonommat."

• Syntynyt 1955 Juvalla. Kirjoilla Helsingissä, asuu Savonlinnassa sijaitsevalla metsätilallaan. Metsätalousyrittäjä.
• OP Ryhmän pääjohtaja 2007–2018, työskenteli koko uransa Osuuspankissa johtotehtävissä
• Suomen kiertotalousryhmän puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori
• Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtaja.
• Ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmän jäsen.
• Perheeseen kuuluu vaimo, neljä lasta, seitsemän lastenlasta.
• Harrastaa hirsitalorakentamista ja golfia