Taimikon raivaajan tavoitteena on aina tehdä metsälle hyvä työ, mutta kesäaikana tehty raivaus voi osoittautua myöhempinä vuosina pahaksi virheeksi, jota ei enää pystytä korjaamaan. Näin käy, jos juurikääpä pääsee iskeytymään tuoreiden kantojen kautta puustoon.
Havupuiden taimikoita ei kannattaisi touko–marraskuussa sahata, toteavat Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tuula Piri.
Lehtipuita voi sen sijaan raivata huoletta.
Pirin mukaan on selvää, että juurikääpä tarttuu myös pienten puiden kantoihin.
"Meillä ja myös Ruotsissa on todettu tapauksia, joissa juurikääpä on levinnyt metsään riskiaikana tehdyn taimikonhoidon vuoksi."
Ainespuuhakkuissa juurikäävän torjunta kantokäsittelyaineella on jo pitkään ollut itsestäänselvyys ja lakiin kirjattu vaatimus. Laissa on kuitenkin todettu, että vain yli kymmensenttiset kannot pitää käsitellä. Tämä on luonut virheellisen mielikuvan, että pienistä kannoista ei aiheutuisi tautiriskiä.
"Tätä käsitystä on vaikeaa saada muuttumaan, kun se kerran on mieliin iskostunut", Piri sanoo.
Keväällä, kesällä ja syksyllä tehdään paljon omatoimista taimikonhoitotyötä. Myös ammattilaiset tarjoavat ja suosittelevat raivausta tälle ajalle.
"Ainakin tautiriskistä pitäisi rehellisesti kertoa metsänomistajille", Remes sanoo.
"Puustoon iskeytyneestä juurikäävästä aiheutuu maanomistajalle pysyvä vahinko."
Taimikonhoitojen ohella jatkuvan kasvatuksen neuvontaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
"Juurikäävän vaivaamilla alueilla jatkuvaa kasvatusta ei pitäisi tehdä lainkaan, ja tämäkin ammattilaisten pitäisi reilusti sanoa. On vastuutonta, jos riskiä ei tuoda esiin."
Remes ihmettelee, että maan pahimmilla juurikääpäalueilla Varsinais-Suomessa Salon seurakunta ja Liedon kunta ovat siirtyneet jatkuvaan kasvatukseen.
"Tietävätkö luottamushenkilöt, mitä ovat päättäneet?"
Nyrkkisääntö terveen metsän vaalijalle on, että ainakin männyntaimikoiden raivaukset kannattaa suosiolla jättää pakkaskeleille.
"Niillä poistettavien havupuiden määrä on niin iso, etten suosittele sahauksia lainkaan kesäaikana", Remes neuvoo.
Kuusen taimikoissa raivattavia havupuita on usein hyvin vähän. Niistä ainakin lehtipuut voi huoleti käydä sahaamassa.
Remes muistuttaa, että metsäalan työllisyyden kannalta kesäkohteiden valikointi on hankalaa. Lisäksi taimikonhoitoa pitäisi tehdä vielä paljon nykyistä enemmän.
"Tämä on ihan valtava ongelma, johon ei ole ratkaisua."
Ratkaisu olisi kantojen ruiskuttaminen, mutta se on käsityönä hidasta.
Sahavalmistajat Husqvarna ja Stihl kertovat, ettei heillä ole raivaussahoihin ruiskutuslaitteistoja. Remes arvioi, että ruiskutuksesta leviäisi torjunta-ainetta myös sahaajan päälle liian paljon.
"Se ei olisi terveellistä. Jokin ihan uusi innovaatio siihen pitäisi olla."
Männyn ja kuusen riskialuetta ovat koko Etelä- ja Keski-Suomi. Silti pohjoisessakaan ei kannattaisi olla huoleton tämän asian suhteen, Remes toteaa.
"Pohjoisessa riski on paljon pienempi kuin etelässä, mutta itiöt lentävät ainakin 300 kilometrin päähän. Esimerkiksi kuusen juurikääpää on todettu Ylä-Lapissa asti, ja olisi tärkeää saada taudin leviäminen pysäytettyä."
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
