Riistakolmioita tarvotaan taas – erityisen kiinnostuksen kohteena metsäjäniksen ja oravien tilanne
Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.
Vuosi sitten toteutettujen laskentojen perusteella esimerkiksi oravien ja metsäjänisten määrä on kasvanut. Kuva: Heikki WillamoRiistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Etelä- ja Keski-Suomessa 28. helmikuuta saakka. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa laskenta-aika jatkuu maaliskuun puoliväliin saakka. Kolmioita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat.
Vuosittain toteutettavat laskennat tuottavat kansainvälisesti ainutlaatuista tietoa laskettavien riistalajien runsauden ja levinneisyyden muutoksista eri puolilta Suomea. Tietoa hyödynnetään tutkimuksessa.
”Vuosi sitten toteutettujen laskentojen perusteella esimerkiksi oravien ja metsäjänisten määrä on kasvanut aikajaksolla 2024–2025 monin paikoin maan etelä- ja keskiosissa, kun taas pohjoisessa vähentynyt. Nyt on mielenkiintoista nähdä, jatkuuko kasvu”, toteaa tiedotteessa erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Riistakolmioita on laskettu vuodesta 1989 alkaen. Usealle riistanisäkäslajille lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta.
"Riistahallinnon näkökulmasta laskennat ovat keskeinen tapa varmistaa, että eläinkantoja hoidetaan kestävästi ja luonnon monimuotoisuutta voidaan seurata luotettavasti”, muotoilee riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta.
Riistakolmiot ovat pysyviä laskentareittejä joko metsä- tai peltomaisemassa. Talvilaskennassa lasketaan riistan jäljet, jotka risteävät laskentalinjojen kanssa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat






