Metsäjäniskanta kasvoi viime vuodesta, mutta on kutistunut pitkällä aikavälillä puoleen aikaisemmasta
Tämän vuoden lumijälkilaskentojen perusteella metsäjäniksen jälkihavaintojen määrä on kasvanut viime vuodesta monin paikoin maan etelä- ja keskiosissa.
Maan etelä- ja keskiosissa metsäjäniksen kanta on taantunut pidemmällä aikavälillä. Pohjoisessa kanta on vakaa. Kuva: Sami KarppinenViime talveen verrattuna metsänjäniksen kanta on runsastunut paikoin maan etelä- ja keskiosissa, mutta pienentynyt maan pohjoisosissa. Myös oravakanta on pienentynyt maan pohjoisosissa, jossa edellinen huippuvuosi oli 2023. Ketun ja näädän kannat ovat keskimäärin edellisvuoden tasalla. Saukkokanta on keskimäärin kasvanut edellisvuodesta.
Pienten näätäeläinten lumijälkien määrä vaihtelee alueellisesti paljon. Verrattuna viime talveen lumikon jälkien määrä on vähentynyt maan pohjoisosissa, mutta kasvanut monin paikoin maan etelä- ja keskiosissa. Kärpällä muutokset ovat samankaltaisia, mutta hieman pienempiä, ja kannan väheneminen pohjoisessa rajoittuu Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueille.
Tiedot käyvät ilmi viime talvena tehdyistä lumijälkilaskennoista. Nisäkkäiden lumijälkiä on laskettu riista- ja peltokolmioilla eri puolilla Suomea jo 37 talvena peräkkäin. Talven 2025 aikana koko maassa laskettiin yhteensä 567 kolmiota, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna.
”Lyhyellä aikavälillä riistanisäkkäiden kannanheilahteluja on aina havaittavissa. Näitä aiheuttavat esimerkiksi ravintotilanteen äkilliset muutokset, kuten myyräkantojen vaihtelut, eri puiden ja kasvien siemensadot, taudit, pedot, sekä poikkeukselliset sääolosuhteet”, muistuttaa erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
”Lyhyellä aikavälillä riistanisäkkäiden kannanheilahteluja on aina havaittavissa.”
Pitkällä aikavälillä metsäjänis- ja kettukannat ovat pienentyneet noin puoleen. Samoin orava- ja lumikkokannat ovat kutistuneet kolmannekseen ja kärppäkanta peräti noin kuudennekseen.
Maan etelä- ja keskiosissa metsäjäniksen kanta on taantunut. Sen sijaan rusakko on runsastunut voimakkaasti, ja sen lumijälki-indeksi on jopa 20–30-kertaistunut. Pohjoisessa rusakkokanta on kääntynyt selvään laskuun.
Nisäkkäiden yhteisenä haasteena ovat ilmastonmuutos, myyräsyklien heikkeneminen, metsämaiseman rakenteen muutokset sekä eteläisten lajien levittäytyminen pohjoisemmaksi.
Pohjoisessa metsäjäniksen ja ketun kannat ovat viime vuosikymmeninä olleet vakaita tai viime vuosina hieman kasvaneet. Myös oravalla ja kärpällä menee paremmin viimeisen 5–10 vuoden tarkastelun perusteella. Näätä puolestaan on lähes kaksinkertaistanut kantansa pohjoisessa. Saukon kanta kasvoi 1990-luvulla ja on pysynyt vakaana jo parikymmentä vuotta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
