”Pohjoisen sahauksessa pärjäävät vain hyvät suvut”
Pohjoisen sahauksessa menestyvät yrittäjät ovat oma rotunsa, omistajuus, yrittäminen ja johtaminen ovat samoissa suvun käsissä, sanoo johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomesta.
”Palkkajohdon pyörittämistä sahoista on huonot kokemukset. Ruukki Group vetäytyi täältä ja Metsäliiton Karihaaran saha Kemissä on seissyt jo vuosia”, Aula sanoo.
Metsäliitto Osuuskunnan pohjoisin mäntysaha on nyt Merikarvialla Satakunnassa. ”Metsäliitto on nyt pelkkä tukin välittäjä, kyllä osuuskunnan perusajatukseen nähden sahaaminen olisi tärkeää pohjoisessakin.”
Stora Enso sahaa Kemin Veitsiluodossa ja on tärkeä tukin ostaja pohjoisen perhesahojen lisänä.
Aulan mukaan Kajaanissa on ilman muuta sahan paikka. Hän toivoo, että UPM:n sahalle löytyy ostaja ja tuotannon jatkaja.
Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nakari ei pitänyt Kajaanin sahaa houkuttavana kohteena (MT 13.4.) Kuljetustuet ovat pudonneet murto-osaan.
Polttoaineiden veronkorotukset rassaavat sahoja tukin kaatokoneesta alkaen rannikolle rientäviin hake- ja lankkuautoihin asti.
Sahaajia askarruttaa myös vuonna 2015 voimaan tuleva Itämeren rikkidirektiivi, joka nostaa sitä pahemmin lankun rahteja mitä pohjoisempana saha toimii.
”Kunnollinen syöttötariffi sahoille mahdollistaisi yrittäjälle sähkön tuotannon sahan sivutuotteista. Hakekin kulkisi sähköksi valtakunnan verkkoon jalostettuna edullisesti verrattuna hakkeen pitkiin autokuljetuksiin.”
Ruotsin metsänomistajien järjestöillä on runsas ja kirjava kokemus sahauksesta. Maa-ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö LRF:kin omisti jonkin aikaa Ruotsin metsähallituksen ja Keski-Ruotsin metsänomistajien kanssa sahajätti Setraa.
Setran sahojen tuotantokapasiteetti on 1,4 miljoonan kuutiometriä vuodessa havusahatavaraa.
Setra yritti myydä taannoin osaa sahoista. Kauppoja ei tullut. LRF sen sijaan myi osuutensa Mellanskogin metsänomistajayhdistykselle, joka omistaa nyt 49 prosenttia Setrasta.
Ruotsin muillakin metsänomistajien yhdistyksillä on sahoja, ainoa hyvin pärjännyt on etelän Södra.
Aula sanoo suoraan, ettei Suomen puolen metsänomistajien yhdistyksillä ole resursseja lähteä sahatavaran tuottajiksi
Hän pitää UPM:n Kajaanin sahaa taantuman uhrina. Pohjois-Suomen metsätalouden tilanne on kärjistymässä. Metsien vauhdilla lisääntyvät tukkivarat ja vähenevä sahaus ovat epälooginen ja kehno yhdistelmä kaikille pohjoissuomalaisille.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
