Metsärahastojen toimintaa arvostellaan väärin perustein ‒ usein asia on päinvastoin kuin luullaan
Alan toimintaympäristöä ja lainsäädäntöä soisi kehitettävän siten, että metsätalouteen kohdistuvien investointien määrä rahastojen kautta kasvaisi.Metsiin sijoittavista metsärahastoista on tullut suosittu metsänomistamisen muoto. Perinteisesti metsäomaisuus on Suomessa saatu perimällä, mutta rahastojen myötä Suomeen on syntynyt uusi metsäomistajien ryhmä. Kasvaneen kiinnostuksen myötä metsärahastot herättävät vilkasta keskustelua.
Merkittävänä suomalaisena metsärahastotoimijana pidämme valitettavana, että rahastojen toimintaa arvostellaan lyhytjänteiseksi tuottojen maksimoinniksi luontoarvojen kustannuksella. Asia on monilta osin täysin päinvastainen.
Kilpailukykyinen metsätalous edellyttää, että luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen huomioidaan samalla kun harvennushakkuut, taimikonhoito ja puuntuotanto optimoidaan.
Metsärahastojen osuus suomalaisesta metsänomistuksesta kaikkiaan on noin 2–3 prosenttia. Pienestä osuudesta huolimatta markkinaehtoisesti toimivat rahastot ovat mahdollistaneet merkittävää yksityisrahoitusta toimialalla, joka on edelleen huomattavan julkisen tuen kohteena. Lisäksi esimerkiksi rahastojemme verojalanjälki on huomattavasti suurempi kuin yksityismetsätalouden.
Rahastojen panostus metsänhoitoon on merkittävää. Esimerkiksi meidän panostukseksemme ovat pinta-alayksikköä kohden yli 70 prosenttia suuremmat kuin Suomen yksityismetsätaloudessa keskimäärin. Metsissämme ei ole taimikonhoito- tai harvennushakkuurästejä. Olemme myös saattaneet eri asteisen suojelun piiriin noin 11 prosenttia hallitsemastamme metsäpinta-alasta. Se on reilusti yli kolme kertaa enemmän kuin yksityismetsätalouden vastaava luku.
Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Harvalle metsätalous on pääasiallinen tulonlähde, ja siksi omaisuuden hoito jää usein vähälle huomiolle. Sen sijaan metsärahastoille metsätalous on päätoimiala, jonka avulla suomalaista metsänhoitoa voidaan kehittää edelleen vastuullisempaan ja kannattavampaan suuntaan.
Alan toimintaympäristöä ja lainsäädäntöä soisi kehitettävän siten, että metsätalouteen kohdistuvien investointien määrä rahastojen kautta kasvaisi. Tämä olisi metsäomistajien, luonnon monimuotoisuuden ja koko kansantalouden edun mukaista.
Olli Haltia
Dasos Capital Oy
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat



