Tieasiantuntija autonrenkaita puhkovista kalliomurskeista: ”Virkistyskäytön näkökulmasta ikäviä, mutta tiet rakennetaan puuhuoltoa varten”
Uudenlainen Metka-rahoitus on muuttanut metsäteiltä vaadittavia ominaisuuksia.
Metka-rahoitus käyttää ohjeistuksena päivitettyä Metsätehon metsätienormistoa. Kuva: Jaana KankaanpääMetsäkeskuksen Metka-rahoitus on muuttanut metsäteiltä vaadittavia ominaisuuksia tämän vuoden alussa.
”Nyt saa laitettua helpommin 0-16 millimetrin murskeen kakkospäällysterakenneluokan teille. Aiemmin kevyttä liikennettä piti olla enemmän tämän kokoluokan murskeelle”, kertoo muutoksesta Suomen Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen.
”Tiet rahoitetaan sillä perusteella, että ne vastaavat metsätalouden ja puuhuollon tarpeita. Materiaalina 0-32 millin kalliomurske on henkilöautoliikenteelle vähän karkeaa tavaraa, mutta sopii tukkirekoille”, hän jatkaa.
”Aiempi soramurske oli toki rengasystävällisempää ja se sitoutui tienpinnaksi paremmin kuin 0-32 millin kalliomurske”, hän sanoo ja kertoo historiasta.
”Kemera-lain aikana metsäteiden rakentamisen ohjeistona oli metsätehon metsätieohjeisto vuodelta 2001. Kemera-aikana tiet luokiteltiin runkotie-, aluetie- ja varsitieluokkiin.”
”Runkoteillä sai ja oli suotavaa käyttää pintamateriaalina ja kulutuskerroksena 0-16 millin mursketta. Alueteillä sai käyttää pinnassa kulutuskerroksena 0-16 millin mursketta, jos tiellä oli runsaasti kevyttä liikennettä eli vähintään 50 prosenttia tieyksiköistä, eli mökkejä ja asuttuja taloja. Varsitieluokan tiellä ei saanut käyttää 0-16 millin mursketta.”
Vuoden 2024 alussa voimaan tullut Metsäkeskuksen myöntämä Metka-rahoitus käyttää ohjeistuksena päivitettyä Metsätehon metsätienormistoa.
Parinkymmenen vuoden aikana soramurskeesta on siirrytty kalliomurskeeseen.
”Siinä tiet luokitellaan päällysrakenneluokan mukaan luokkiin 1-4. Käyttötarkoitus ja tavoitekantavuus määrittävät käytettävän luokan vaateen.”
”Päällysrakenneluokissa 1-2 pintaan saa laittaa aina kulutuskerrokseksi 0-16 millin murskeen, ja luokissa 3-4 saa kulutuskerrokseksi laittaa hienomman 0-16 millin murskeen, jos tiellä on runsaasti kevyttä liikennettä”, selventää Pirkonen muutosta.
Parinkymmenen vuoden aikana soramurskeesta on siirrytty kalliomurskeeseen.
”2000-luvun alussa tiet rakennettiin pääsääntöisesti soramurskeesta, joka vielä raekoossa 0-32 milliä on varsin käyttökelpoinen materiaali metsäteillä. 2010-luvulla pääpaino siirtyi kalliomurskeen käyttöön.”
”Tuo 0-32 millin kalliomurske ei käyttäydy aivan samalla tavalla kuin vastaava soramurske ja varsinkin suuremmilla nopeuksilla se aiheuttaa rengasrikkoja”, kertoo Pirkonen.
”Tien osakkaat maksavat kuitenkin tien rakentamisen ja ylläpidon. On autoilijan vastuulla huomioida, että kyseessä on metsätie ja laskea nopeuksia. Karkeaa materiaalia käyttämällä saadaan rallia ehkäistyä”, hän korostaa.
”On autoilijan vastuulla huomioida, että kyseessä on metsätie ja laskea nopeuksia.”
Pirkonen mainitsee, että myös kemera-tuen aikaan oli mahdollisuus laittaa aluetieluokan teihin hienompi pintamateriaali, jos kevyttä liikennettä oli runsaasti.
”Tietenkin virkistyskäytön näkökulmasta karkeammat tienpinnat ovat ikäviä, mutta tiethän rakennetaan ensisijaisesti metsätalouden näkökulmasta turvaamaan puunhuoltoa.”
Kääntöpaikkojen mitoitus kasvoi myös uudessa päivitetyssä ohjeistossa.
Juttua korjattu 22.8.2024 klo13.10, korvattu jutun alkuosassa murskeen millimetrilukemien yhteydessä olevat pilkut viivalla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
