Hämärät aliurakat yleistyneetmetsänhoitotöissä viime vuosina
Jos metsuri tarjoutuu tekemään urakan suhteettoman halvalla, metsuria aliurakoitsijaksi palkkaavassa yrityksessä hälytyskellojen pitäisi soida.
Tilaajavastuulain mukaan yrityksen on ennen aliurakointisopimuksen allekirjoittamista selvitettävä, että aliurakoitsija täyttää tietyt lakisääteiset velvoitteet. Työn pitää esimerkiksi kerryttää tekijänsä työeläkemaksuja.
Jos työ ei kerrytä eläkemaksuja, sen hinta on tavallisesti alhainen.
Tällöin aliurakoitsijan palkannut metsäpalveluyritys selviää halvalla. Penneistään tarkka metsänomistaja puolestaan päätyy teettämään taimikonhoidon siitä alhaisimman hinnan perivällä metsäpalveluyrityksellä.
Haittapuolena on, että metsäpalvelua tarjoavan toiminta on lainvastaista.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo tilaajavastuulain noudattamista koko maassa. Koska lain noudattamisessa on ollut puutteita metsäalalla, osa tarkastuksista kohdennettiin vuosina 2010–2011 metsänhoitohankkeisiin.
Tarkastuksiin valittiin etupäässä hankkeita, joissa aliurakoitsijoiden tiedettiin tulevan ulkomailta.
Aluehallintovirasto teki 64 metsänhoitohankkeisiin liittyvää tarkastusta, ja niistä 11 johti kuulemiseen. Kuuleminen järjestetään, jos työsuojelussa havaitaan puutteita, joiden arvellaan johtavan laiminlyöntimaksuun.
Laiminlyöntimaksuja määrättiin neljälle toimijalle: Metsähallitukselle, Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistykselle, Metsäpalvelu Turunen Oy:lle ja Leivon metsäenergia Oy:lle.
Osan laiminlyönnit liittyivät virolaisen aliurakoitsijan palkkaamiseen, osaan oli palkattu suomalainen aliurakoitsija.
Määrätyt laiminlyöntimaksut olivat suuruudeltaan 5 500–14 500 euroa.
Pienimmillä maksuilla selvisi Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys, jonka aliurakoitsija toimitti tilaajavastuulain mukaiset selvitykset sopimuksen tekemisen jälkeen ja osan niistä silloinkin puutteellisina.
Suurimmat maksut määrättiin Leivon metsäenergialle, jolla oli puutteita kolmen virolaisen ja yhden suomalaisen urakoitsijan kanssa tehdyissä sopimuksissa.
Metsähallitus on valittanut laiminlyöntimaksustaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken.
”Näiden lisäksi neljä prosessia on edelleen kesken”, kertoo tarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
”Eläkevakuuttamista koskevan kohdan kanssa on ollut ongelmia kaikilla aloilla. On hyvin vaikea todeta, ovatko laiminlyönnit tahallisia vai tahattomia”, Haapa-alho sanoo.
Metsureiden etuja valvova Puuliitto paheksuu laiminlyöntejä.
Ongelman laajuutta kuvaa se, että laiminlyöntimaksuja on määrätty jopa valtion metsien hoidosta vastaavalle Metsähallitukselle.
”Jos Metsähallitus ei ole pystynyt lain mukaan menettelemään, niin miten vähemmän ammattitaitoiset pystyvät?” Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola ihmettelee.
Lepolan mukaan harmaan työvoiman käyttö metsäalalla on ilmeistä.
Puuliitossa on mutkien kautta saatu selville, millaisilla hinnoilla Metsähallitus ja muut toimijat teettävät metsänhoitotöitä.
”Metsäalalta löytyy tapauksia, joissa metsurille on maksettu 3–5 euron tuntipalkkaa. Sitten sitä on jälkikäteen selitelty esimerkiksi urakkahinnoittelulla”, Lepola sanoo.
”Esille tulleet tapaukset ovat jäävuoren huippu”, hän uskoo.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

