Puulattian mäntylankut odottelivat tammikuussa asennusta Turun linnan ritarisalissa. ”Arvokohteen entisöinnin suunnittelu vaatii monen osapuolen yhteistyötä”, toteaa sahatavaran toimittaneen Larjaman sahan yrittäjä Janne Larjama. Kuva: Kari Salonen
Perinnerakentamisen taito siirtyy sukupolvelta toiselle – "Pitkän ajan osaamista ei saa hävittää biotaloushuuman keskellä"
Arvokohteisiin käytettävän sahatavaran tulee olla laadukasta ja tiheäsyistä.
Puulattian mäntylankut odottelivat tammikuussa asennusta Turun linnan ritarisalissa. ”Arvokohteen entisöinnin suunnittelu vaatii monen osapuolen yhteistyötä”, toteaa sahatavaran toimittaneen Larjaman sahan yrittäjä Janne Larjama. Kuva: Kari Salonen
Turun linnan ritarisali on yksi linnan suosituimmista huoneista. Remontin valmistuttua siellä voi jälleen pukeutua linnanneidoksi tai asettua valtaistuimelle. Kuva: Kari SalonenTurun linnan tonttu-ukon aarrekammion ovi aukeaa, ja kasvoille virtaa lämmintä tuoreen puun tuoksuista ilmaa.
Puutavaraliike Larjaman yrittäjä Janne Larjama suuntaa katseensa huoneen lattiaan ja näyttää tyytyväiseltä.
”Entisöintikohteiden suunnittelu on tarkkaa puuhaa. Monesti vaatimuksena on esimerkiksi ylivuotinen puutavara, mihin isot sahat eivät pysty vastamaan toisin kuin piensahurit.”
Viime syksynä Turun linnan ritarisalin ja tonttu-ukon aarrekammion vanhat lattiat purettiin. Tänä vuonna tilalle asennetaan Larjaman sahan 42 millimetrin paksuista kotimaista mäntylankkua.
”Perinnerakentamisen osaajia on tarjolla vähän. Eri aikakausien rakennustyylien tuntemus ja materiaalin yhteensovittaminen ympäristön kanssa vaativat kokemusta”, Larjama sanoo.
Larjaman sahan puutavaraa on päätynyt myös muihin arvokohteisiin.
Saha on muun muassa toimittanut yli 100-vuotiaaseen jäänmurtaja Tarmoon uudet kansilankut. Askaisissa sijaitsevan Louhisaaren kartanon katon järeät parrut ovat taivassalolaisen yrityksen käsialaa.
Larjaman saha oli mukana myös eduskuntatalon peruskorjauksessa. Se valmisti 80-vuotiaisiin ikkunoihin tammilistat alkuperäisen mallin mukaan.
”Asiakkaat tuovat meille monesti vanhan mallikappaleen ja pyytävät tekemään samanlaisen. Se on haastavaa muttei mahdotonta. Puu pitää tuntea läpikotaisin, jotta voimme tarjota asiakkaille parhaita mahdollisia ratkaisuja.”
Ennen puun pariin päätymistä Larjama opiskeli diplomi-insinööriksi yrittäjyyden ja kestävän kehityksen linjalta.
”Työskentelin vuosia it-puolella, mutta koulutuksen ohessa vahvistui ajatus palata perheyritykseemme. Sukupolvenvaihdos on paraikaa meneillään.”
Perheyrityksen perusti aikanaan Janne Larjaman isoisä. Viime vuosikymmenet yritystä on pyörittänyt Jannen isä Timo Larjama.
”Yrittäjyys on aina riski, ja valitettavan moni pienyritys jää ilman jatkajaa. Luotan kotimaiseen laadukkaaseen raaka-aineeseen ja osaamiseen, minkä vuoksi uskalsin vaihtaa alaa.”
Larjaman mielestä kaikkialla työelämässä on omat haasteensa eikä rahapalkka voi olla ainut motivaattori.
”Olen nähnyt muutaman it-alan konkurssin. Myös saha-alalla on omat heilahduksensa, mutta tässä sitä edelleen porskutetaan eteenpäin yli 60 vuoden ikäisessä yrityksessä.”
Kotimaisten lauta- ja lankkulattioiden tarjonta on vähentynyt viime aikoina.
Joulukuussa suljettu Kyyjärven saha ehti valmistaa PonttiSet-tuotemerkillä kulkevia kotimaisia lautalattioita lähes 40 vuoden ajan.
”Se avaa meille uusia markkinoita, vaikkakin ikävällä tavalla”, Larjama harmittelee.
Puun tiheäsyisyys ja laatu ovat piensahurin kriteerit puutavaralle.
”On tärkeää, että Suomesta löytyy eri-ikäisiä ja -rakenteisia metsiä. Metsien monipuolinen käyttö tuottaa eri käyttötarkoituksiin sopivaa puuta”, Larjama toteaa.
”Biotalousstrategiassa tavoitellaan lisäarvoa puulle. Tällöin myös tuotevalikoiman tulee olla laaja. Vain raaka-aineen laatuun panostamalla voi lisäarvokin kasvaa.”
Yrittäjän mielestä puita ei pitäisi koskaan kaataa vain sivutuotteen takia.
”Tukki ja perinteiset puutuotteet ovat kaiken perusta. Laatupuuta kasvattaessa ohessa saadaan toki myös kuitua.”
Larjama muistuttaa myös, että lisäarvoa ei synny ilman osaamista.
”Koulutukseen tulee panostaa. On tärkeää, että pitkän ajan osaamista ei hävitetä biotaloushuuman keskellä. Kokonaisvaltainen akateeminen puutuotealan koulutus olisi tervetullut lisä Suomen koulutuspalettiin.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat