Metsän tuholaiset levinneet pohjoisemmaksi – hakkuita kirjanpainajatuhojen takia tehtiin enemmän kuin koskaan

Okakaarnakuoriainen aiheuttaa tuhoja männiköissä. Kuva: Pasi Leino

Vuoden 2022 kuumuus ja kuivuus on vaikuttanut etenkin sienten ja hyönteisten esiintymiseen sekä niiden tuhojen kasvuun, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsätuhot-raporttisarjasta.

Kirjanpainajia on havaittu eteläisen Suomen ohella runsaammin myös pohjoisessa. Kirjanpainajatuhojen takia tehdyt hakkuut lisääntyivät.

Männynjuurikääpä on levittäytynyt pohjoisemmaksi ja muidenkin juurikääpien aiheuttamat tuhot lisääntyivät.

Lisäksi harvinaisempien tuholaisten, kuten havuparikkaan, okakaarnakuoriaisen ja kuusentähtikirjaajan, aiheuttamat puustotuhot lisääntyivät.

”Huolimatta raportissa kuvatuista metsätuhoista suomalaismetsät ovat kokonaisuutena varsin terveitä: meille ei ole saapunut juuri lainkaan vierasperäisiä metsätauteja tai tuhohyönteisiä, eivätkä täällä luonnostaan esiintyvät metsäntuhoojat ole hyvän metsänhoidon ja viileämmän ilmaston ansiosta aiheuttaneet sellaisia suurtuhoja kuin monissa muissa Euroopan maissa”, kertoo Luken metsäpatologian professori Jarkko Hantula tiedotteessa.

Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä metsikön laatua alentavia tuhoja esiintyi 4,1 miljoonalla hehtaarilla, joka on 21 prosenttia puuntuotannon pinta-alasta.

Kuusentähtikirjaaja aiheuttaa kuusen latvakuolemia. Kuva: Jarmo Palokallio

Suomen metsäkeskuksen keräämistä ilmoituksista selviää, että vuonna 2022 metsiä hakattiin kirjanpainajatuhojen takia enemmän kuin koskaan tilastointihistoriassa. Kirjanpainaja myös parveili aiempaa runsaampana Luken feromoniseurannan pohjoisimmilla alueilla.

Myös kuusentähtikirjaaja aiheutti kuusen latvakuilemia eri puolilla Suomea.

Okakaarnakuoriaisten takia tehdyt tuhoilmoitukset kasvoivat vuodesta 2021. Etenkin lounaisrannikolla okakaarnakuoriaiset ja havuparikkaat aiheuttivat mäntyjen kuolemia.

”Jos trendi lämpimistä ja kuivista kesistä jatkuu, kaarnakuoriaistuhot todennäköisesti lisääntyvät entisestään. Metsien seuranta ja kaarnakuoriaisten tuntemus on tärkeä lisä metsänomistajan työkalupakkiin etenkin eteläisessä Suomessa”, sanoo Luken tutkija Tiina Ylioja.

Männyillä etelänversosurmaa aiheuttava havuparikas on tuore tulokas Suomessa. Sienen aiheuttamat tuhot näyttävät keskittyvän rannikolle. Leudot talvet edesauttavat sen leviämistä.

”Havuparikkaan aiheuttamaa etelänversosurmaa vastaan ei ole metsänhoitosuosituksia, joten tarvitsemme lisätutkimusta sen elinkierrosta Suomen oloissa. Vuonna 2022 havuparikkaalle löytyi uusi isäntäkasvi, kataja”, kertoo Luken tutkija Eeva Terhonen.

Kirjanpainaja nakertaa kuusen kuoren alle käytäviä. Kuva: Kari Salonen

Ulkomaisten taimien ja koristekasvien tuonti edistää haitallisten vieraslajien leviämistä Suomeen. Vuonna 2022 puistopuista on löydetty esimerkiksi vieraslajisientä pihtanäppyä.

”Kansainväliseen kasvikauppaan, ennakoituun ilmaston lämpenemiseen ja metsänhoitotapojen muuttumiseen liittyy myös metsien terveysriskejä. Siksi on välttämätöntä, että uudenlaisiin tuhoihin ja tuhonaiheuttajiin varaudutaan myös tulevaisuudessa korkealuokkaisen tutkimuksen sekä siihen perustuvien oikea-aikaisten käytännön toimenpiteiden avulla”, Jarkko Hantula sanoo.

Ilmaston lämpeneminen edesauttaa vieraslajien asettumista uusille alueilla ja kasvattaa Suomessa jo elävien tuholaisten aiheuttamia riskejä. Esimerkiksi juurikääpä ja kirjanpainaja hyötyvät ilmastonmuutoksesta.

”Emme vielä tiedä, millä tavoin ilmastonmuutos tulee metsiämme haastamaan. Paras turva haasteita vastaan on pitää metsät monimuotoisina ja terveinä”, summaa Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.