Sokea usko karttaan voi aiheuttaa kohtalokkaan virheen – näin vältyt hakkaamasta vahingossa naapurin metsää

Alkuperäinen rajapyykki maastossa kertoo rajan oikean sijainnin. Kartan poikkeamat johtuvat yleensä vanhojen sijaintimittausten epätarkkuudesta. Kuva: Sanne Katainen

Joka neljäs kiinteistön rajapyykki on vailla tarkkaa sijaintia, kertoo Maanmittauslaitos. Yhteensä sijaintitiedoiltaan epätarkkoja pyykkejä on noin kolme miljoonaa.

Puute tiedoissa johtuu siitä, että maanmittareilla on ollut tarkat mittalaitteet käytössään vasta noin 20 vuoden ajan. Vanhimmat rajapyykkien mittaustiedot saattavat olla yli sata vuotta vanhoja.

Epätarkkuuden seurauksena kiinteistön rajat Karttapaikassa ja muissa digisovelluksissa eivät välttämättä vastaa rajapyykkien maastossa määrittämiä rajoja.

Jos rajapyykit ovat paikoillaan ja tiedossa, maanomistajalla ei ole syytä huoleen. Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin karttaan piirretty.

Tämä on syytä muistaa esimerkiksi metsänhakkuissa: Leimikkoa ei pidä rajata pelkkien digitietojen varassa, vaan rajat pitää tarkistaa rajapyykeistä. Muuten vaarana on, että hakkuissa mennään vahingossa naapurin puolelle.

”Asian pitäisi olla metsäammattilaisten tiedossa, mutta valitettavasti se ei ole. Vahinkoja silloin tällöin sattuu, että mennään kiinteistörekisterin mukaan ja leimikko tehdään naapurin puolelle”, sanoo tuotantopäällikkö Mikko Laatikainen Maanmittauslaitoksesta.

Rajapyykit voivat olla esimerkiksi kivi- tai betonilohkareita. Oranssit teräspyykit alkoivat yleistyä rajamerkkeinä 1980-luvulla. Kokonaan ne eivät ole kivipyykkejä syrjäyttäneet.

”Tänä päivänäkin voidaan rakentaa kivinen rajamerkki, kunhan se täyttää tietyt laatuvaatimukset.”

Oranssit rajamerkit alkoivat yleistyä 1980-luvulla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Karttojen epätarkkuuksia korjataan pikku hiljaa erilaisten maanmittaustoimitusten yhteydessä. Vuosittain Maanmittauslaitos tekee noin 18 000 toimitusta.

Jos kartan virhe on karkea, Maanmittauslaitokselle voi lähettää siitä tiedon palautelomakkeella.

Selvät tapaukset voidaan Laatikaisen mukaan korjata kiinteistörekisteriin toimistotyönä. Edellytys on, että naapurit ovat virheestä samaa mieltä eikä ilmakuvista tai vanhoista asiakirjoista löydy ristiriitaista tietoa.

”Jos on vähänkään epäselvyyksiä tai ristiriitoja asiakirjoissa, nautinnoissa tai naapurusten mielipiteissä, rajan korjaus vaatii aina rajankäyntitoimituksen.”

Mikäli rajan sijainti ei ole tiedossa, voi maanomistaja hakea rajankäyntitoimitusta Maanmittauslaitoksesta. Toimituksessa rajan paikka selvitetään ja kadonneet pyykit uusitaan.

Ennen rajankäyntitoimituksen hakemista kannattaa keskustella naapurin kanssa. Tällä voi olla tietoa rajan tai rajapyykin paikasta.

Maanmittauslaitoksen lisäksi rajankäyntejä tekevät suurimmat kunnat omilla asemakaava-alueillaan.