Kemeratuen päättyminen kiihdytti pienpuunkorjuuta – pientoimijat hyödynsivät viime hetken

Kemeratuen päättyminen kiritti nuorten metsien kunnostuksia ja pienpuun korjuuta viime vuonna. Kuva: Arto Turpeinen

Nuorten metsien kunnostukseen liittyvän pienpuun korjuutuen käytössä otettiin viime vuonna kunnon loppukiri. Uudessa metsätalouden kannustinjärjestelmässä tuota tukea ei enää makseta.

”Markkinavoimat jouduttivat pienpuun keruuta viime vuonna. Ilmeisesti pienpuunkorjuu siivitti etenkin pientoimijoiden toimintaa”, toteaa asiantuntija Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta.

Metsänomistajat käyttivät poistuvaa kemeratukea eniten juuri nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen. Tuen käyttö lisääntyi yli neljänneksenä lähes 18 miljoonaan euroon.

Pääosa tuesta käytettiin varttuneisiin taimikoihin, joita hoidettiin 11 miljoonalla eurolla. Taimikoiden varhaishoitoon kului 6 miljoonaa euroa.

Niskasen mukaan nuoret metsät, joista kerätään pienpuuta, ovat niin sanottuja rästikohteita, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä.

”Taimikonhoidon tarve on tuplasti suurempi nykyisiin työmääriin nähden. Se on yksi tärkeimmistä metsänhoitotöistä, joka täytyisi tehdä oikeaan aikaan”, muistuttaa Niskanen.

Puuntuotannon kemeratuen laatijaorganisaatioista metsänhoitoyhdistykset olivat ylivoimaisia ykkösiä.

Viime vuonna niiden hankkeet nousivat lähes 19 miljoonaan euroon. Siinä kasvua oli 10 prosenttia.

Metsänomistajien osuus kasvoi lähes samalla vauhdilla noin 9 miljoonaan euroon.

Kolmantena tulivat erilaiset pientoimijat. Niiden metsänhoidon loppukiri kasvatti pottia lähes kolmanneksella yli 7 miljoonaan euroon.

Metsäyhtiöistä eniten kemerahankkeita järjesti Metsä Group. Kasvua kertyi yli viidennes ja tukea kului yli 4 miljoonaa euroa.

Kovimman kirin yhtiöistä otti UPM, jonka hankkeet kasvoivat lähes puolella.

Muista poiketen Stora Enson kautta kemerahankkeita järjestyi viime vuonna aiempaa vähemmän.

Yhteen laskettuna puuntuotannon kemeratuen käyttö kasvoi viime vuonna 5,3 miljoonaa euroa.