Pelloilla nähtävät joutsenet ovat lähes aina kyhmyjoutsenia. Kuva: Mirja Koivisto / Tarina Kuva 0440939304
Kotoperäinen laulujoutsen ei siedä läheistä sukulaistaan – ”Tällä tavoin ilmoittavat, että nyt on aika lähteä”
Laulujoutsen ja kyhmyjoutsen pitävät toisiinsa hajurakoa eivätkä liiku samoissa parvissa.
Kyhmyjoutsenet sietävät paremmin lähistöllä pesiviä muita vesilintuja. Laulujoutsen suhtautuu taas naapureihin usein vihamielisemmin. Yksilöiden välillä on kuitenkin eroja. Kuva: Markku Vuorikari, Eero Ketola, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaKevät tekee tuloaan, ja suuria joutsenten muuttoparvia voi nähdä nyt pelloilla sekä vesistöissä.
Pelloilla viihtyvät muuttoparvet ovat lähtökohtaisesti laulujoutsenia, kun taas erityisesti eteläisessä Suomessa merten lahdilla tavataan myös suurissa määrissä kyhmyjoutsenia.
Keskenään joutsenlajit eivät tahdo tulla toimeen ja pitävätkin toisiinsa etäisyyttä, kertoo BirdLife Suomen tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
”Kyhmy- ja laulujoutsenet voivat ruokailla samoilla lahdilla, mutta eivät samoissa parvissa”, Lehtiniemi kertoo.
Lajit kilpailevat samoista elinympäristöistä, pesimäpaikoista ja ravinnosta. Lajien välinen kohtaaminen voi äityä tappeluksikin.
”Jos kyhmyjoutsenet ovat liian lähellä, laulujoutsenet lähtevät uimaan tai lentämään näitä kohti ja tällä tavoin ilmoittavat, että nyt on aika lähteä.”
”Jos kaksi voimansa tunnossa olevaa äijää kohtaavat, siinä voi ihan yhteenottokin tapahtua”, Lehtiniemi kertoo.
Kun yhteentörmäys lajien välillä tapahtuu, laulujoutsen vie voiton ja valtaa reviirin itselleen.
Aggressiivinen käytös voi olla kummankin puolista, ja sitä tapahtuu myös lajitoverien kesken.
Joutsenemot voivat myös tappaa toistensa poikasia, joskin tämä on hyvin harvinaista.
”Kummankin lajin emot ovat hyvin suojelevaisia, eikä poikasten lähelle päästetä muita. On sekin mahdollista, että poikaset ovat jostain syystä erkaantuneet emosta ja näin poikanen voi tulla tapetuksi”, Lehtiniemi sanoo.
Laulujoutsenet voivat ottaa yhteen myös lajitoveriensa kesken. Kuva: Jukka PihlainenKun yhteentörmäys lajien välillä tapahtuu, laulujoutsen vie voiton ja valtaa reviirin itselleen.
”Yleensä on niin, että siinä vaiheessa kun laulujoutsenet jonnekin tulevat, niin kyhmyjoutsenet väistyvät”, Lehtiniemi sanoo.
Näin on käynyt eteläisen Suomen vesistöissä, joille laulujoutsen on levittäytynyt.
Laulujoutsen on kotoperäinen ja tällä hetkellä myös runsaslukuisempi kahdesta joutsenesta. Laulujoutsenten keskikannan arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 11 000 paria ja kyhmyjoutsenkannan 6 800 paria.
Kyhmyjoutsen ilmaantui Suomen luontoon vasta 1900-luvun puolivälissä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
