Jussi Ristonmaa näkee tutkimuskohteensa – joskin kuolleen sellaisen – pään sisään. Kuva: Petteri Kivimäki
Kuulitko ilveksen nauskaisun metsästä? Yksi piirre ääntelyssä voi paljastaa kiimaisen uroksen
Käyttäytymiskokeiden mukaan metsien tupsukorva väistää ihmistä oli tilanne mikä tahansa.vaajakoski
Suomen luonnossa elävä ilves kuuluu lajin euraasialaiseen haaraan. Jussi Ristonmaa on tutkinut lajin käyttäytymistä sen eri ympäristöissä, luonnossa ja eläintarhassa. Kuva: Markku VuorikariJokin aika sitten julkaistiin video, jossa Rajavartiolaitos oli kuvannut ilveksen (Lynx lynx) ja suden välistä kahakkaa. Helikopterista lämpökameralla taltioidulla videolla ilves suojelee kookkaiksi kasvaneita pentujaan suden hyökkäykseltä.
Lopulta ainut luonnossa elävä kissapetomme ottaa videolla pakenevan suden kiinni gepardimaisen nopeilla kiihdytysloikillaan.
Ilveksen käyttäytymistä ja ihmisten suhtautumista suurpetoihin tutkinut Jussi Ristonmaa sanoo, että stressi laukaisee ilveksen saalistusvietin. Tässä tapauksessa niin ei käynyt.
”Videota katsoessani kiinnitin huomiota ilveksen häntään. Sen asennon perusteella tilanteessa ei käyty yläkierroksilla, vaan emo selvitti tilanteen itsevarmuudella”, vuodesta 1994 asti Ilveskeskusta Vaajakoskella pitänyt Ristonmaa sanoo.
Samalla video osoittaa eron kahden petoeläimen luontaisissa taipumuksissa.
”Nopea sprintterimäisyys on ilvestä, kun susi taas on pitkän matkan maratoonari.”
Yksittäisen suden hyökkäystä vastaan ilves pystyy puolustautumaan, kuten video osoittaa.
Toisin käy, jos pentuetta uhkaa kokonainen susilauma. Tällöin emo joutuu Ristonmaan mukaan alakynteen, jolloin käytössä on vain yksi keino.
”Emo joutuu hylkäämään pentunsa säilyttääkseen oman nahkansa.”
Vuoden ensimmäiset pennut syntyvät jo muutaman viikon päästä. 70–74 vuorokauden päästä onnistuneesta parittelusta ilmestyy pesäkoloon tai -louhikkoon useimmiten 1–2 pentua kesäkuun puoliväliin mennessä.
”Ensimmäiset parittelut olen havainnut 8. tammikuuta, mutta se ei ilmeisesti onnistunut. Paikat osoittivat parittelun tapahtuneen, mutta myöhemmin syksyllä pentuja ei löytynyt.”
Tänä vuonna ensimmäiset kiimahavainnot tulivat 26. helmikuuta. Kolmen vuorokauden päästä parittelusta uros saa naaraalta hatkat.
”Saan paljon riistakameravideoita, mistä on suuri apu. Harvinainen kahden luonnonvaraisen ilveksen paritteluvideokin on saatu hiljattain metsäautotieltä talteen.”
”Suhtaudun tutkimuskohteeseeni kuivan rationaalisesti ilman mystifiointia.”
Keväällä voi kuulla ilvesten kiimamourua, nauskaisuja, joita tosin on vaikea erottaa kauriin karjaisuista.
”Paras aika tähän on helmikuun alusta maaliskuun puoliväliin asti. Viime vuonna sain noin 800 havaintoa poronhoitoalueen eteläpuolelta.”
Kauriin hätä- ja kutsuhuuto ja jopa ketun äänet voivat olla hämäävän samanlaisia.
”Olen nauhoittanut ja kuunnellut näytteitä ja todennut, että tunnistaminen satavarmasti on usein vaikea tehtävä.”
Näytteistä paljastuu myös eroja. Uroksen äänekäs nauskaisu kiima-aikaan on omanlaisensa.
”Siinä on tietty poljento. Myös se, miten syvältä rintaontelosta se tulee ja madaltaako kissa ääntään kertoo paljon.”
Naaraan nauskaisussa on aavistuksen verran eroa urokseen. Yksilöllisiä vivahde-eroja huomaa kuitenkin vasta vertaillessa niitä kuuntelussa toisiinsa.
Kahdeksan yksilön tutkimuksessa Ristonmaa pystyi tulkitsemaan parikymmentä erilaista äännettä, jotka liittyvät eläinten sosiaalisiin tilanteisiin.
”Monesti kysytään, ottavatko ne yhteyttä ihmiseen, mutta niin hauskaa kuin se olisikin, en katso asiaa sillä lailla. Suhtaudun tutkimuskohteeseeni kuivan rationaalisesti ilman mystifiointia.”
Ristomaa kertoo, että eri maissa toistetuissa kokeissa ilves väistää myös ihmistä, jos tämä menee pentujen lähelle. Eläin kyllä tarkkailee tilannetta ja sihisee, mutta ei käyttäydy aggressiivisesti.
”Neljästä nisäkäspedostamme juuri ilves on haastattelututkimusten perusteella eniten hyväksyntää saava peto tästä joukosta.”
Ihmistä kohtaan tehtyjä hyökkäyksiä ei Ristonmaan mukaan todistettavasti ole käytännössä lainkaan, ja myös tuotantoeläimiin kohdistuvat saalistukset ovat ilveksen nykyisellä kannalla vähissä.
Neuvontaa antavalta Ristonmaalta kysytään usein, miten suojella kotikissaa pihapiirissä vierailevalta ilvekseltä. Pitääkö kissaa pitää sisällä?
”Se on usein neuvoni. Kun ilves haistaa pihapiiriä reviirikseen merkitsevän kissan jäljen, se ajattelee kissan kilpailevan samoista saaliista ja poistaa sen omalta elinpiiriltään.”
Tiedätkö jo kaiken ison kissan käyttäytymisestä?
”Paha on sanoa, olenko päässyt ilveksen pään sisään. Jos ikinä läksin kuvittelemaan jotain, ilvekset tekivät kuitenkin toisin: Älä ukko yritä!”
Se on opettanut nöyryyttä. ”Jos jokin kokeessa toistuu 10–15 kertaa, niin voi siinä jotain olla taustalla.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
