Merimetsojen kannan kasvu hidastunut – lisäystä vain kolme prosenttia
Kesän aikana laskettiin yhteensä noin 26 700 merimetson pesää. Merialueilla pesintöjä tuhottiin Närpiön lisäksi ainakin Kemiönsaarella yhdessä yhdyskunnassa.
Kolmannes merimetson pesistä sijaitsee Suomenlahdella ja viidennes Saaristomerellä, Selkämerellä ja Merenkurkussa kussakin. Kuva: Ville-Petteri MäättäMerimetsokanta kasvoi Suomen merialueilla kolmella prosentilla edellisvuodesta, tiedottaa Suomen ympäristökeskus Syke.
Kuluvana kesänä merimetsojen pesiä laskettiin yhteensä noin 26 700 kappaletta.
Syken mukaan lähitulevaisuudessa kantaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta merimetsokanta voi vaihdella alueellisesti paljonkin riippuen muun muassa ihmisen toimista ja merikotkan saalistuspaineesta.
Suomen merimetson pesimäkanta kasvoi nopeasti vuoden 1996 kymmenestä parista yli 20 000 pariin 2000-luvun alkupuolella.
Pesimäkanta on pienentynyt vain kahtena kesänä muutamalla prosentilla talvehtimisalueiden ankarien sääolojen seurauksena.
Viime vuonna laskettiin kaikkiaan 26 000 merimetson pesää Suomen merialueilta, kun kesän laskentojen jälkeen syyspuolella löydettiin vielä yksi uusi merimetsoyhdyskunta.
Kolmannes merimetson pesistä sijaitsi Suomenlahdella ja viidennes Saaristomerellä, Selkämerellä sekä Merenkurkussa kussakin.
Perämeren osuus kasvoi neljään prosenttiin. Merenkurkun ja Selkämeren välillä pesimäkanta heittelehti jo kolmatta kesää johtuen sekä poikkeamisluvalla että laittomasti tehdyistä pesintöjen häirinnöistä.
Kuluneena kesänä Närpiön ulkosaaristosta häädettiin luvattomasti ainakin kaksi yhdyskuntaa, joissa oli yhteensä vähintään 1 200 pesää.
Selkämeren kanta pieneni yli 1 600 pesällä ja Merenkurkun kanta kasvoi vastaavasti yli 1 400 pesää edelliskesästä.
Kokonaisuudessaan Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi vain kolme prosenttia edellisvuodesta ja oli noin 11 930 pesää, joista Selkämerellä 5 505, Merenkurkussa 5 340 ja Perämerellä 1 085 pesää.
Suomenlahdella kanta kasvoi viisi prosenttia. Kasvu keskittyi Porvoon saariston muutaman vuoden ikäisiin yhdyskuntiin. Saaristomerellä kanta pysyi viime vuoden tasolla.
Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 49 kappaletta yhteensä 85 luodolla ja 65 hehtaarin alalla. Yhdyskuntien määrä oli samaa luokkaa kuin neljänä edeltävänä kesänä. Lähes puolet yhdyskunnista pesi linnustonsuojelualueilla.
Puolet koko kannasta pesi yhdeksässä suurimmassa yhdyskunnassa. Yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsivat Uudessakaupungissa, Kirkkonummella, Eurajoella, Vaasassa, Mustasaaressa ja Turussa.
Uudenkaupungin yhdyskunta pieneni lähes 500 pesällä edelliskesästä ja enimmillään 20 merikotkan havaittiin saalistavan yhdyskunnan sisällä samanaikaisesti.
Kahdeksan yhdyskuntaa autioitui ja kokonaan uusia yhdyskuntia havaittiin yhteensä neljä: Haminassa, Porissa, Kristiinankaupungissa ja Kokkolassa. Kristiinankaupungin majakkapesintä oli ensimmäinen ihmisen tekemässä rakennelmassa.
Merialueilla pesintöjä tuhottiin Närpiön lisäksi ainakin Kemiönsaarella yhdessä yhdyskunnassa.
Sisämaassa havaittiin kolme pesintäyritystä: Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Ne kaikki tulkittiin hävitetyiksi.
Viime vuosien aiemmatkaan kaksi pesintäyritystä Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä eivät ole tuottaneet poikasia.
Merimetson seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
