Säästyykö metsitysala hirviltä? "Järsitty taimikko on surullinen näky" – Veteläsuo aloitti joutomaiden metsitykset

Ahti Pokela levitti Veteläsuolle viime viikolla kaksisataa tonnia tuhkalannoitetta eli noin 30 levitinvaunullista. Jokainen hehtaari sai seitsemän tonnia lannoitetta. Pokela käytti samanlaista levitintä kuin kalkituksissa. Kuva: Johannes Tervo

Ensin maastoon levitetään 200 tonnia tuhkalannoitetta, sitten istutetaan 60 000 männyntainta. Näin metsitetään 30 hehtaarin turvetuotantoalue Alajärvellä Möksyn kylässä.

”Tämä Veteläsuon hanke käynnistää joutomaiden metsitykset Etelä-Pohjanmaalla. Koko Suomessakin tämä on ensimmäisiä aloja, jolle tuki on myönnetty”, kertoo metsänhoitoyhdistys Suomenselän toiminnanjohtaja Arto Alanen.

”Lannoitus ja vesitalous kuntoon”, hän sanoo kiireisimmät toimet, kun turvetuotannosta poistettu alue halutaan muuttaa metsäksi. Veteläsuon jokainen hehtaari saa seitsemän tonnia tuhkalannoitetta.

Tavallista on, että vanhan turvesuon ojat on kunnostettava ennen kuin metsitys voi onnistua. Veteläsuolla ojitus toimii.

”Ojat on testattu tänä sateisena keväänä. Vesi ei jäänyt missään seisomaan.”

Veteläsuo oli turvetuotannossa 1990-luvun loppupuolelta vuoteen 2017, Jouni Niskakangas kertoo. Kuva: Johannes Tervo

Veteläsuo oli turvetuotannossa parikymmentä vuotta, alueen omistaja Jouni Niskakangas kertoo.

"1990-luvun loppupuolelta vuoteen 2017. Turvetta oli enimmillään nelisen metriä. Keskimääräinen turvekerros oli kahdesta ja puolesta metristä kolmeen."

Metsityksen Niskakangas teettää avaimet käteen -periaatteella: metsänhoitoyhdistys Suomenselkä huolehtii, että kaikki tarpeellinen tehdään.

"Kustannukset lannoituksesta, taimista ja työstä ovat noin 45 000 euroa."

Joutomaiden metsitystuki on tervetullut, Niskakangas sanoo ja toivoo, että taimet lähtisivät hyvin kasvuun. Sitten pitäisi saada hirvet pysymään pois, sillä "järsitty taimikko on surullinen näky".

Niskakangas kuvaa seudun hirvikantaa "aivan järkyttäväksi".

Talveksi eläinmäärä jopa kaksinkertaistuu, hän kertoo. Silloin Pohjanmaan rannikolta vaeltaa hirviä sisämaahan perinteisille talvehtimispaikoilleen.

"Tänne Möksyn suunnalle päätyvät hirvet, jotka valitsevat Lappajärven itäpuolisen reitin. Menkijärvellä Kuortaneen rajan tuntumassa talvehtivat ne, jotka kiertävät Lappajärven lännen puolelta."

Metsänhoitoyhdistys Suomenselän työntekijät Veikka Hautamäki ja Jarkko Knuutti istuttavat männyntaimia Veteläsuolle. Kuva: Johannes Tervo

Hiilen sidonnan lisäämiseen tähtäävä määräaikainen metsitystuki astui voimaan tämän vuoden alussa. Tukihaku aukesi maaliskuun alussa.

"Tukihakemus Veteläsuolle tehtiin heti, kun haku aukesi”, Alanen kertoo.

Yksityisille metsänomistajille tarkoitettu tuki kiinnostaa todella paljon. MT kertoi 17.5., että monen alueen metsitys viivästyy hakemusruuhkan vuoksi. Vain pieni osa hakijoista ehtii saada tukipäätöksen tänä keväänä.

Alanen ei ihmettele suosiota.

"Tukitasot ovat melko houkuttelevia. Lisäksi turvetuotannosta poistuu alueita todella paljon ja yllättävän nopeasti."

Ja tämä on ensimmäinen kerta, kun turvetuotannosta vapautuneita alueita voi tuetusti metsittää, sanoo metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari.

Ahti Pokela täyttää levitintä tuhkalla, joka on peräisin Suolahdesta Kumpuniemen Voima Oy:ltä. Kuva: Johannes Tervo

Metsitystuki entiselle turvetuotantoalueelle on tuhat euroa hehtaarilta, jos ala kylvetään.

”Mikäli taimet istutetaan, hehtaarikohtainen tuki on 1 500 euroa”, kertoo metsäkeskuksen metsäneuvoja Jere Kiilunen.

Maatalouskäytön ulkopuolelle jääneillä peltomailla tuki on 2 000 euroa hehtaarilta, jos metsitettävä ala on turvepohjainen. Kivennäismaalla tuki on 1 500 euroa hehtaarilta.

Kustannuskorvauksen lisäksi maksetaan hoitopalkkio.

”Hoitopalkkio on kaikilla maapohjilla 900 euroa hehtaarilta. Palkkio maksetaan kahdessa 450 euron erässä, kun taimikko on asianmukaisesti hoidettu."

Ensimmäinen erä maksetaan kahden vuoden kuluttua metsityksestä, toinen erä kahdeksan vuoden päästä.

Hivenaineet puuttuvat entiseltä turvesuolta, kun pintakerrokset on kuorittu. PK-lannoitus eli fosforin ja kaliumin lisääminen on tarpeen. Kuva: Johannes Tervo

Vanhan turvesuon metsitys ei ole helppo homma, Alanen sanoo.

”Ilman lannoitusta metsä ei ala kasvaa. Hivenaineet puuttuvat, kun pintakerrokset on kuorittu. PK-lannoitus eli fosforin ja kaliumin lisääminen on tarpeen.”

Metsänhoitoyhdistys tilasi lannoituksen ähtäriläiseltä Forest Vital Oy:ltä.

"Tuhka on peräisin Suolahdesta Kumpuniemen Voima Oy:ltä", kertoo Forest Vitalin yrittäjä Petri Jykylä.

Lannoitus vaikuttaa hyvinkin 30 vuotta, Jykylä arvioi.

Metsänhoitoyhdistyksen työntekijät istuttavat männyntaimet. Istutusurakkaa riittää pariksi viikoksi

Metsänomistaja toivoo, että taimet lähtisivät hyvin kasvuun. Sitten pitäisi saada hirvet pysymään pois, sillä "järsitty taimikko on surullinen näky". 

• Joutomaiden metsitystuki on yksi keinoista, joilla Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
• Tukea myönnetään yksityisille maanomistajille esimerkiksi entisten turvetuotantoalueiden ja viljelyn ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen metsitykseen.
• Metsitettävän alueen on oltava yhtenäinen, vähintään puolen hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä.
• Tukea haetaan metsäkeskuksesta. Päätöksessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus ja vesitalous. Näistä seikoista metsäkeskus pyytää ely-keskuksen lausunnon.
• Metsitystöitä ei saa aloittaa ennen kuin tukipäätös on tehty.

Lue lisää:

Metsitystukien käsittely ruuhkautui niin pahasti, että suurin osa metsityksistä siirtyy ensi vuoteen – töitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä

Vanhat pellot ja turvekentät odottavat metsitystukipäätöksiä – uusi tukimuoto sai valtavan suosion

Aarre: Männyn viljely epäilyttää monia metsänomistajia hirvituhoriskin vuoksi – karulla maalla kuusen viljely ei sekään ole hyvä vaihtoehto

Taalas: Metsäkeskustelu on Suomessa ylikuumentunut – "Pienten ja isojen asioiden sekoittumisesta syntyy paniikki"