Kustannustehokkuutta leimikoita keskittämällä

Kuva: Lauri Salminen

Tärkein yksittäinen parannuskohde on tiedonhallinnan ja -välityksen kehittäminen.

Alalla tavoitellaan tilannetta, jossa ajantasaiset metsävaratiedot ovat helposti saatavilla ja yhdistettävissä muuhun informaatioon. Tällöin pystyttäisiin esimerkiksi valikoimaan korjuukohteita puun tarpeen ja säätilan mukaan.

Jos korjuukohteet saadaan järkevästi yhdistettyä, saavutetaan selkeä ajan ja rahan säästö.

Esimerkkinä keskittämisellä saavutettavasta edusta Metsäteho Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pajuoja mainitsee kelirikkoajan puunkorjuun.

”Käytetään vain yhtä tietä sen sijaan, että rikottaisiin kaikki seudun tiet”, hän esittää.

Muita alan kustannustehokkuutta parantavia keinoja ovat puutavara-autojen kuljetuskapasiteetin nostaminen ja rautatielogistiikan kehittäminen. Ohjelmassa pidetään välttämättömänä maanlaajuisen terminaali- ja kuormauspaikkaverkoston rakentamista.

Pajuoja korostaa, että kustannustehokkuuden nostamiseen vaaditaan useita eri toimenpiteitä. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta.

”Esimerkiksi sillä, minkä merkkisellä tai -kokoisella autolla ajetaan, ei ole juuri mitään merkitystä”, hän toteaa.

Pienet tila- ja leimikkokoot ovat haaste logistiikalle. Ohjelmassa toivotaan tilojen koon kasvattamista esimerkiksi yhteismetsäomistusta lisäämällä.

Tavoitteena on siirtyä painomittaukseen kuitu- ja energiapuun mittauksessa. Menetelmä on nopeampi kuin nykyinen tilavuuteen perustuva käytäntö.

Myös runkohinnoittelua pidetään tarpeellisena lisänä. Sen nähdään tuovan joustoa, jolla saavutettaisiin puuston parempi hyödyntäminen kulloisenkin raaka-ainetarpeen mukaan.