Tienkäyttömaksut iskevät harvennusten kannattavuuteen
Harvennusleimikoiden myynti voi olla entistä vaikeampaa Lapin selkosilla, jos matkan varrella on pitkälti valtion metsäautoteitä. Veli-Pekka Kaariniemi urakoi torstaina Metsä Groupin päätehakkuuleimikolla Ylitornion Raanujärven maisemissa. Timo Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoMetsähallitus alkaa periä tienkäyttömaksuja valtion metsäautoteitä käyttäviltä puunkuljetuksilta lokakuusta alkaen.
Puutavaran kuljetusmaksu on 15 senttiä kilometriltä puukuutiometriä kohden. Lisäksi Metsähallitus perii puun varastoinnista 25–50 senttiä kuutiometriltä.
Maksut raastavat yksityismetsänomistajia, joiden palstoille kuljetaan valtion ylläpitämän metsäautotien kautta.
Tällaisia metsänomistajia on erityisesti Rovaniemen pohjoispuolella, mutta runsaasti myös muualla Lapissa, Koillismaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
”Tienkäyttömaksujen vuoksi ensiharvennusten kannattavuus heikkenee entisestään. Metsänhoidollisia harvennuksia jää toteuttamatta”, MTK:n kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi Rovaniemeltä sanoo.
Puun ostaja maksaa tienkäyttömaksut, mutta se heijastuu puusta metsänomistajalle maksettavaan hintaan.
”Puukaupan suunnittelussa otetaan tiemaksut huomioon. Ne vaikuttavat meidän kykyymme maksaa puusta”, Stora Enson Pohjois-Suomen aluepäällikkö Antti Partanen vahvistaa.
Kittilän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Pasi Seppälän mukaan tienkäyttömaksut koskettavat Kittilässä satoja maanomistajia.
”Täällä päin on paljon yksityismetsiä valtion teiden takana, pitkien matkojen päässä”, Seppälä toteaa.
”Kohtuuttomalta tuntuu, että joka kilometriltä pitää maksaa.”
Seppälä kertoo esimerkin erään jäsenen tilanteesta. Myytävänä on ensiharvennusleimikko, josta irtoaisi tuhat kiintokuutiometriä puuta.
Metsähallituksen tien osuus kaukokuljetusmatkasta on 14 kilometriä. Tällöin kuljetusmaksuja kertyy 2 100 euroa.
Jos puu varastoitaisiin valtion metsätien varteen, lisämaksua tulisi 250–500 euroa.
Seppälän mukaan ensiharvennuspuusta maksetaan Kittilässä noin 10 euroa kuutiolta.
Tiemaksut syövät äkkiä ison loven kantorahatuloihin.
Metsähallituksen metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi perustelee maksuja teiden ylläpidon kustannuksilla.
”Tiet kuluvat. Valtio käyttää tiestön ylläpitoon 14 miljoonaa euroa vuodessa.”
Tuomi muistuttaa, että maksuja on ollut käytössä jo aiemminkin, mutta niiden suuruus on vaihdellut tapauksittain.
Uuden käytännön on tarkoitus asettaa kaikki Metsähallituksen metsäteitä käyttävät puutavaran kuljettajat samaan asemaan, Tuomi toteaa. Hänen mukaansa maksut ovat kohtuullisia.
Metsähallitus painii oman kannattavuutensa kanssa, kun tulostavoitteet kovenevat vuosi vuodelta.
Tuomi korostaa, että valtion metsäautoteitä ei kunnosteta verovaroin, vaan liiketoiminnasta saaduilla tuloilla.
Valtion metsätiet mahdollistavat monelle yksityiselle maanomistajalle metsätalouden harjoittamisen, hän jatkaa.
Kokkoniemi ja Seppälä ihmettelevät, miksi tiemaksuja täytyy maksaa talvellakin, jolloin tiet eivät altistu yhtä kovalle rasitukselle kuin kesällä ja kelirikkoaikaan.
”Puun ostaja tekee silloin lumityöt ja avaa tien”, Kokkoniemi muistuttaa.
Tuomen mukaan ei ole perusteltua asettaa eri hintoja eri vuodenaikoina, sillä kelit ja talven pituus vaihtelevat vuosittain.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
