Metsät monimuotoistuvat: Säästöhaapapuissa paljon koppakuoriaisia

Metsätalouden ja suojelun yhteistyö on onnistunut hienosti. Esa Härmälä on ilahtunut tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan metsien monimuotoisuus ei enää heikkene. Kuva: Markku Vuorikari

Uhanalaisuus on pysynyt suomalaismetsissä pitkään suurin piirtein ennallaan, selviää suomalaisen tutkijaryhmän maaliskuussa julkaisemasta artikkelista Biodiversity and Conservation -lehdessä. Ryhmän johdossa on toiminut tutkija Aino Juslén Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Tutkimuksessa verrattiin elinympäristöittäin ja eliölajeittain uhanalaisten lajien indeksin kehittymistä vuodesta 2000 vuoteen 2010. Uhanalaiset lajit ovat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n punaisen kirjan luokituksen mukaisia.

Seuraava vastaava tutkimus Suomen elinympäristöstä on tulossa vuonna 2019, Suomen IUCN-komitean varapuheenjohtaja, ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä kertoo.

Artikkelin mukaan tutkittuja lajeja oli runsaat 10 000. Uhanalaiset lajit lisääntyivät kaikissa muissa elinympäristöissä paitsi metsissä. Myös pellot ja tienvarret pärjäsivät hyvin.

Kehnoin tilanne oli rannoilla. Muut tutkitut elinympäristöt olivat suot, vedet, kalliot ja kivikot, tunturit ja paljakat sekä kulttuuriympäristöt.

Metsissä erityisesti kovakuoriaiset ja luteet lisääntyivät, sen sijaan sammalet vähentyivät.

Metsien uhanalaisten tilanne on parantunut erityisesti säästöhaapojen ansiosta. Kovakuoriaiset ovat lisääntyneet haavoissa nopeasti, muut uhanalaiset seuraavat perässä.

Metsähallituksen pääjohtajan tehtävän äskettäin jättänyt Esa Härmälä nostaa nykyisen metsätalouden myönteisimmäksi asiaksi monimuotoisuuden heikentymisen pysähtymisen Suomen metsissä.

Härmälä ihmettelee, miksei tietoa ole julkaistu aiemmin. "Tulos on kovin erilainen kuin ympäristöjärjestöjen viestit tähän mennessä."

"Suomi on ensimmäinen maa, joka saavutti YK:n tavoitteen ja etuajassa. Jos tällainen tieto olisi julkaistu vaikka Ruotsissa, siellä olisi lyöty valtavasti rumpua loistavasta tuloksesta."

Metsätalous ja suojelu tarvitsevat toisiaan ja ne on onnistuttu yhdistämään Härmälän mukaan hienosti.

Hyvä kehitys merkitsee, että uusien suurten luonnonsuojelualueiden perustaminen on tarpeetonta, ja suojelussa pitää keskittyä täsmäiskuihin. "Kirves ja tulitikut ovat parhaita suojeluvälineitä eli kulotusta tarvitaan ja paahdeympäristöjä." Myös Etelä-Suomen Metso-ohjelmaa pitää Härmälän mukaan jatkaa.