Kuitupuun hinta on kuin aivokuolleen käyrä, MTK:n metsävaltuuskunnassa arvosteltiin

Päivikki Otronen arvosteli metsävaltuuskunnassa metsärahastoja, jotka tyhjentävät Pohjois-Karjalan metsät. Kuva: Jarkko Sirkiä

MTK:n metsävaltuuskunnan keskustelussa torstaina ihmeteltiin kuitupuun hinnoittelua.

Muun muassa Kaisa Ralli, Eero Kivistö ja Tapio Tolppanen ottivat esiin kuitupuun kehnon hinnan samaan aikaan kun selluteollisuus tekee jättivoittoja.

Tolppasen mukaan hakkeen tuonnin loppuminen on vähän parantanut tilannetta. ”Nyt on tullut hakkeelle hinta, kun tuonti Venäjältä loppui. Apua on myös kuitupuun hintaan, esimerkiksi Kuopion Energia on ostanut puukaupassa koko havukuitupuuerän energiakäyttöön.”

”Sellufirmat tekevät kovaa voittoa, niillä on kyllä maksukykyä mutta ei maksuhalua.”

”Ennallistamisessa halutaan mennään 50-luvulle, jolloin puuta oli Suomessa puolet vähemmän. Sittenhän voisi hakkuita lisätä kaksinkertaiseksi että päästään samaan tilanteeseen”, Tolppanen maalaili.

Kaisa Ralli ei ollut lainkaan tyytyväinen kuitupuun hintaan eikä MTK:n toimintaan sen nostamisessa.

Rallin mukaan metsän hoitoon ja lisäkasvuun keskittyvälle metsämarssille olisi nyt hyvä aika. Hän myös kiittäisi 1950-luvun tekijöitä.

Päivikki Otronen arvosteli "kasvottomia rahastoja, jotka tyhjentävät metsät. Metsäkaupoissa on uusjako käynnissä, jossa yksityisille ei jää enää sijaa.”

Hän totesi myös, että puun energiakäyttö on parantanut myös kuitupuumarkkinoita.

Eero Kivistön mukaan kuitupuun hinta ei tunnu reagoivan mihinkään, ”se on kuin aivokuolleen sähkökäyrä”. Hän lisäisi myös valkohäntäpeurojen metsästystä.

Irma Wellingin mukaan EU esittää valtavia suojelumääriä, kun parempaan lopputulokseen päästäisiin täsmäsuojelulla.

Metsän kasvua voitaisiin Luonnonvarakeskuksen mukaan lisätä 150 miljoonaan kuutioon. Se on Wellingin mukaan täysin realistista, hän pystyisi luettelemaan heti 30 keinoa, jotka käyttöön ottamalla kasvu saavutettaisiin. Nykyisin kasvu on runsaat 100 miljoonaa kuutiota.

Jukka-Pekka Katajan mukaan maanomistajien tulisi voida päättää metsästyksestä, riistaneuvostossa maanomistajilla tulisi olla enemmistö.

Tuomo Raininko parantaisi lunastuslakia ja omaisuudensuojaa, ja esitti keinoksi kansalaisaloitetta.

Matti Heikkilä ihmetteli esitystä hakkuuverosta. ”Kuka idiootti näitä esityksiä keksii. Metsissä arkipäivän teot ratkaisevat.”

Aaro Granroth haluaisi poistaa yläikärajat metsäorganisaatioilta, eläkeläisillä on aikaa edustaa ja ikärajat ovat laittomia.

Mikko Tukeva esitti, että nuorten pitäisi saada paikka MTK:n metsäjohtokuntaan.

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Mikko Tiirola, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Timo Junnila Esa Similän jäätyä pois sekä toiseksi varapuheenjohtajaksi edelleen Otto von Frenckell.

MTK:n metsäjohtokuntaan valittiin uudelleen Jyri Mela Länsi-Uudeltamaalta ja Hannu Välikangas Itä-Lapin mhy:stä.