Aarre: Tyrni ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia – ravinteita tyrnissä on sitä enemmän, mitä pohjoisempana se kasvaa

Tyrnimarjojen vitamiinipitoisuus sekä hivenaineiden ja karoteenin määrä vaihtelee kasvupaikan mukaan. Ravinteita on sitä enemmän, mitä pohjoisempana tyrni kasvaa. Kuva: Sanne Katainen

Suomessa tyrnipensaita (Hippo­phaë sp.) kasvaa luonnossa etupäässä kivisillä ja hiekkaisilla merenrannoilla. Ravinteikasta marjaa myös viljellään puutarhoissa. Marja ei ole pelkästään vitamiinipommi, vaan sen käyttö ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia ja ylipainoon liittyvää metabolista oireyhtymää.

Tyrnimarjoissa on runsaasti A-vitamiinin esiasteita eli karotenoideja. Niissä on myös muun muassa B-, E- ja K-vitamiineja, öljyä, kumariinia, flavonoideja, sitosterolia, sokerialkoholeja, kivennäisaineita, kuituja, proteiinia ja antosyaaneja.

C-vitamiinia tyrnimarjoissa on todella paljon, 12 kertaa niin paljon kuin appelsiinissa. Marjoissa on myös hyviä rasvahappoja.

Voimakkaan oranssinväriset marjat kypsyvät syys-lokakuussa. Marja on kypsä, kun sen sisällä oleva siemen on musta.

Marjojen maku on vahva, hapan ja terävä. Maku vaihtelee jonkin verran lajikkeiden ja kasvupaikan mukaan. Tyrnimarjojen vitamiinipitoisuus sekä hivenaineiden ja karoteenin määrä vaihtelee kasvupaikan mukaan. Ravinteita on sitä enemmän, mitä pohjoisempana tyrni kasvaa.

Miksi tyrnin siemenet kannattaa pureskella kunnolla? Mitä tyrnin marjoista, lehdistä ja kukista voi valmistaa keittiössä? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.