Metsitettäväksi sopivia peltoheittoja ja suopohjia löytyy lähes 100 000 hehtaaria

Suurin osa metsitykseen sopivista peltoheitoista ja suopohjista sijaitsee Pohjois-Suomessa. Kuva: Johannes Tervo

Metsitykseen sopivia joutoalueita on Suomessa noin 99 000 hehtaaria. Arvio perustuu metsäkeskuksen vetämään Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen selvitykseen.

"Maassamme on runsaasti maatalouskäytöstä poistuneita peltoja ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia. Nämä taloudellisesti kannattamattomat joutoalueet saadaan metsittämällä hyötykäyttöön tuottamaan puuta", kirjoittaa hankkeen projektipäällikkö Mira Isoniemi.

Isoniemen mukaan metsittämisellä voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä. Samalla hiilinielut lisääntyvät, kun kasvavat puut sitovat ilmakehän hiilidioksidista hiiltä puuainekseen ja vapauttavat happea ilmakehään.

Metsitykset eivät ole uusi asia. Suomessa on metsitetty peltoja valtion tuella 1960-luvun lopusta tähän päivään lähes 300 000 hehtaaria.

Entiset peltomaat ovat puustonkasvultaan yleensä parhaiten kasvavia metsämaita. Viljelyn aikana peltoja on kalkittu ja maaperä on ravinteikas.

Metsitys voi lisätä myös luonnon monimuotoisuutta, sillä ajan saatossa näille ravinteikkaille kohteille voi syntyä lehtomaista tai lehdon kasvillisuutta.

"Metsittämisen hyvistä vaikutuksista huolimatta jokaista joutoaluetta ei kannata metsittää. On tärkeää huomioida myös muut arvot, kuten esimerkiksi perinnebiotoopit, maisema-alueet, suojelualueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt."

Kyseisiä kohteita ei kannata metsittää. Ne ovat arvokkaampia avoimina alueina kuin metsitettyinä.

Hankkeessa löytyneistä mahdollisista metsityskohteista noin 90 000 hehtaaria on maatalouskäytöstä poistuneita peltoja ja 10 000 hehtaaria turvesuonpohjia.

Entiset maatalousmaat sijoittuvat pääosin Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Turvesuonpohjat sijoittuvat etupäässä Pohjanmaan maakuntiin ja Kaakkois-Suomeen.

Pohjois-Pohjanmaalla metsitettäviä alueita on lähes 19 000 ja Lapissa 13 000 hehtaaria. Toisaalta jopa Uudeltamaalta löytyy 5 700 hehtaaria metsitettävää.

Isoniemen mukaan joutoalueiden metsittäminen vaatii enemmän suunnittelua, työtä ja kustannuksia kuin tavanomainen metsänuudistaminen.

"Peltomaat ovat hyvin ravinteikkaita, heinien ja rikkakasvien kasvu on nopeaa ja runsasta ilman tehokasta torjuntaa. Heinäntorjunnan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa."

Turvemailla haasteena voi olla myös maan liika märkyys. Ojat onkin usein syytä perata metsityksen yhteydessä.

Peltomaiden metsitys onnistuu käytännössä vain istuttamalla, ja puulajeista varmin on kuusi. Peltomailla on usein tarpeen tehdä myös boorilannoitus typen runsaudesta johtuvien kasvuhäiriöiden estämiseksi. Suopelloilla voi olla tarvetta myös kaliumin lisäämiseen. Typpeä niillä on yleensä riittävästi.

Entisillä turvesuonpohjilla voi istuttamisen sijaan käyttää myös kylvöä. Suonpohjan istutukseen voidaan käyttää mäntyä ja joissakin tapauksissa jopa rauduskoivua.

Tällä hetkellä on valmistelussa määräaikainen metsitystuki yksityisille maanomistajille. Tuen on suunniteltu tulevan voimaan ensi vuoden alusta.

Nyt löydetyistä kohteista suuri osa on todennäköisesti myös metsitystukeen oikeuttavia alueita.

Isoniemen blogi aiheesta metsäkeskuksen asiakaslehdessä.

Lue myös: Nykyinen kemeralaki sai jatkoa vuoden 2023 loppuun: Hallitus esittää peltoheitoille ja joutomaille metsitystukea