Metsä

Kirjanpainajakannat lievässä kasvussa aiempiin vuosiin verrattuna – kuoriaisia jäi runsaasti pyydyksiin vielä syyskuussa

Kannat nousivat aiemmista vuosista muun muassa Savo-Karjalan, Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan seurantapisteillä.
Carolina Husu
Kirjanpainajien määriä seurattiin kesän ja alkusyksyn ajan feromonipyydyksillä 40 paikkakunnalla Etelä- ja Väli-Suomen alueella.

Kirjanpainajien lento jatkui vilkkaana elo-syyskuussa, kertovat Luonnonvarakeskus (Luke) ja metsäkeskus.

Etelä- ja Väli-Suomen seurantapaikoilta saatiin tuona aikana vajaa kolmannes koko kesäkauden saalismäärästä.

Epidemiarajoja meni kesän ja alkusyksyn aikana eniten rikki Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa.

"Tänä vuonna pohjoisin paikka, jossa epidemiaraja ylittyi, oli Pohjois-Savossa Suonenjoen lähellä", kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Melin.

Savo-Karjalassa ja Keski-Suomessa kaarnakuoriaisia jäi pyydyksiin keskimäärin enemmän kuin aiempina kolmena vuonna. "Epidemiaraja ei rikkoutunut, mutta 10 000 ötökän raja ylittyi molemmissa maakunnissa."

”Kesänaikaista 15 000 kirjanpainajan kertymää pidetään eräänlaisena riskirajana, joka kertoo, että alueella on yleisesti runsas kirjanpainajakanta. Tällöin kirjanpainajat voivat levitä rungoista ympäristöön ja vahingoittaa elävää tervettä puustoa”, toteaa Luken tutkija Tiina Ylioja.

Elokuun puoliväliin mennessä kirjanpainajia saatiin saaliiksi yli 15 000 seitsemässä paikassa: Vihti, Pornainen, Hautjärvi, Lapinjärvi, Valkeala, Uusikylä ja Rautalampi. Syyskuuhun mennessä kirjanpainajia oli kertynyt yli 15 000 myös Myrskylässä ja Lappeenrannassa.´

Luke jatkoi kirjanpainajien tarkkailua tänä vuonna tavanomaista pidempään. Viimeiset pyydykset tyhjennettiin syyskuun lopussa.

"Yllätyimme siitä, miten paljon saalista syyskuussakin tuli. Parhaimmilla Uudenmaan seurantapisteillä oli vielä viimeisilläkin tyhjennyskäynneillä tuhansia hyönteisiä pyydyksissä", Melin kertoo.

Odottamatonta oli myös se, että jollain seurantapisteillä syyskuun saalismäärät olivat elokuuta isompia.

"Jatkamme seurantaa pidemmälle syksyyn myös tulevina vuosina. Jos syksyt ovat tulevaisuudessa yhä lämpimämpiä, jatkuu kirjanpainajien lento vielä pitkään kesän jälkeen."

Syysseurannan tavoitteena on myös saada tietoa mahdollisen toisen sukupolven kehittymisestä.

Kesän ensimmäinen uusi kirjanpainajasukupolvi aikuistui heinäkuussa ja parveili elokuussa. Kuusien kuoren alla kehittyvä toinen sukupolvi saattaa aikuistua ennen talvea, jos syksy on erittäin lämmin.

"Syyskuun lopulla pyydyksistä kerätyt kirjanpainajat viedään seuraavaksi laboratorioon, jossa voidaan tarkemmin määrittää, onko seassa toisen sukupolven yksilöitä", Ylioja selventää.

Nuoret yksilöt ovat vanhempia vaaleampia ja keskenkasvuisen näköisiä.

Kirjanpainajien toinen sukupolvi ei ole vielä tiettävästi selvinnyt Suomen talvesta. Jos talvi on tarpeeksi viileä, ei kanta pääse tuplaantumaan ensi kesäksi.

Keskikesä ei ollut Melinin mukaan olosuhteiltaan otollisin kirjanpainajille. Siitä huolimatta kanta kasvoi monella paikkakunnalla.

Toistaiseksi Lukella ei ole tietoa laajoista tuhoalueista. Syyskuussa etenkin länsirannikolla puita kaatanut Aila-myrsky jätti kuitenkin jälkeensä kirjanpainajille sopivaa lisääntymismateriaalia.

"Jos alueella on vielä ensi keväänä paljon korjaamattomia myrskytuhopuita, se edesauttaa kirjanpainajien lisääntymistä", Melin huomauttaa.

Yksittäiset tuulenkaadot eivät kuitenkaan lisää merkittävästi hyönteistuhojen riskiä.

"Niitä kannattaa monimuotoisuuden edistämiseksi jättää metsään lisäämään lahopuuston määrää", muistuttaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen metsäkeskuksesta.

Kirjanpainajien seurannasta on apua myös metsätuholain nykyisten lakirajojen muutostarpeiden selvittämisessä.

Lukella on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön rahoittama tutkimushanke. Siinä selvitetään talvella kaadetun puun varastointiin liittyviä lakirajoja eli päivämääriä, joihin mennessä puut pitää kuljettaa pois metsästä.

Kirjanpainajan lisäksi selvityksessä on mukana männyille kasvutappioita aiheuttava ytimennävertäjä.

Kirjanpainajien kuoriutumiseen riittävä lämpösumma on esimerkiksi osissa Keski-Suomea täyttynyt lähes vuosittain ennen nykyistä kuusipuutavaran poisviennin takarajaa 24. heinäkuuta.

"Takarajat noudattavat maakuntarajoja, joita kirjanpainaja ei tunnusta. Ei ole metsien terveyden eikä metsäteollisuudenkaan etu, jos tuhojen annetaan kasvaa."

Melin kertoo kuulleensa hämmästelyä siitä, miksi lakia tulisi muuttaa, kun kirjanpainajatuhoja on niin vähän.

"Jos lakia ei olisi, niin tuhojakin olisi varmasti enemmän", hän muistuttaa.

Lue myös:

Kirjanpainajien toinen sukupolvi ei vielä selviä talvesta Suomessa – Keski-Euroopassa tilanne on toinen ja siksi kanta kasvaa vauhdilla

Puuntuholaisten feromoni johdattaa vainukoiran vihulaisten jäljille – labradorinnoutaja on oiva etsijä

Toton tarkka vainu paljastaa kirjanpainajan iskemät metsässä – se on Suomen ensimmäinen tuhojen ilmaisuun erikoistunut koira

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Ilmastoviisasta maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä kehittäviin hankkeisiin 103 miljoonaa euroa – asetus määrärahan käytöstä lausunnoille

Selvitys: Metsänhoidossa syytä varautua tuhoriskin kasvuun – kuusi ongelmissa ilmaston lämmetessä

Aila runteli pahiten Pohjanmaan metsiä – videolla myrsky tuivertaa Raippaluodon sillalla: "Köykäisempi tyyppi olisi lentänyt"

Hirven ympärillä pyörivät isot rahat vuodesta toiseen – yksin lihojen arvo mitataan kymmenissä miljoonissa euroissa, niin myös metsätuhot