Metsä

Helsingin metsissä on erittäin runsaasti lahoja puita – "Kuka vastaa, jos hiihtäjä tai päiväkotilapsi jää alas rysähtävän puun alle?"

Kaarnakuoriastuhot vaivaavat keskuspuiston vanhoja kuusikkoja.
Kari Salonen
Suunnistajan kannattaa iltarasteilla valita reitti oikein, ettei jumitu kuusirytöön, kuten Ilmo Kolehmainen (vas.) ja Esko Laitinen.

Helsingin keskuspuistosta on tullut lahojen puiden takia vaarallinen paikka ulkoilijoille. Kesän 2018 kirjanpainajan tuhot ovat kärjistäneet tilanteen vaikeaksi.

Yksinkertaista: ota saha ja kaada lahot puut maahan lahoamaan ötököille ja kääville monimuotoisuudeksi. Helpommin sanottu kuin tehty.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen kertoo kartoittaneensa kaupungin toimeksiannosta syitä kuusten kuolemiin. Kirjanpainajat lisääntyivät rajusti kesän 2018 kuumuudessa ja kuivuudessa. ”Tämä selittää valtaosin kuusten kuolemiset.”

Pahimmalta tuhokohteelta yritettiin estää noin 60 kuusen kaato. Puiden korjuulla haluttiin saada saastunut puu ja siinä aikuistuvat tuhohyönteisen toukat pois puistosta.

Toimenpidekieltoa ei voitu asettaa, koska hakijana oli yksityishenkilö. Puut saatiin pois. Jatkossa on tiedossa vaikeuksia, sillä uudehko Pro Luonto -yhdistys seuraa valppaasti menoa metsissä.

Luonnonsuojelulain mukaan yhdistyksen valitus esimerkiksi liito-oravan elinpiirin tai linnun pesän takia on otettava käsittelyyn.

Kirjanpainajan elon kierto on nopea, ja kasvava kanta ehtii tehdä isot tuhot aikana, jonka toimenpidekiellon käsittely ja riitely kestävät.

Siitonen sanoo olevansa luonnonsuojelija.

”Jos kirjanpainajan tuhot laajenevat, niin luonnonsuojelua kohtaan voi tulla vastareaktio. Eivätkä kaatuneiden puiden rydötkään ole ihanteellisia metsän virkistyskäytön kannalta”, hän sanoo.

Siitonen odottaa mielenkiinnolla ensi kesää. Kuivat helteet voisivat laajentaa tuhoja rajustikin

Metsän uudistuminen on toki turvattua. Harvenevien kuusikoiden seasta nousee lehtipuiden kirjo uudeksi metsäksi. Maunulan ja Metsälän kaupunginosien seutu on hankala, tasaikäistä vanhaa kuusikkoa, Siitonen sanoo.

Metsänhoitajat Ilmo Kolehmainen ja Esko Laitinen laskevat kumpikin liikkuneensa keskuspuistossa yli tuhat kertaa, neljänäkymmenenä vuonna. Keskuspuiston metsien tila huolestuttaa miehiä. Kuka vastaa, jos hiihtäjä tai päiväkotilapsi jää alas rysähtävän ison puun alle?

Laitinen kehuu Vantaan Hakunilan ja Espoon Oittaan ulkoilualueiden hoitoa, jossa järki on mukana työssä, liikkuminen turvallista, luonto monimuotoista.

Kolehmainen näyttää kaatunen kuusen levymäistä, ohutta juurakkoa. Koska kuusen juuret ovat saven päällä, puu kaatuu herkästi.

”Kuolevan kuusen runko ja juuret lahoavat petollisen nopeasti märällä rehevällä maalla.

Marja-Leena ja Hannu Salmela ovat ihmetelleet kaatuneiden puiden määrää. ”Vaikka täytyyhän niille pienille ötököillekin olla suojaa ja syötävää”, Marja-Leena sanoo.

Hannu sanoo, ettemme tänne myrskyn aikana tulisi. Liikunnan harrastaminen jatkuu.

Kalevi Vehmanen pitää keskuspuistoa turvallisena paikkana. ”Esimerkiksi liikenteen vaaroihin verrattuna sille on hyvin pieni todennäköisyys, että täällä puun alle jää.”

Katso uusin video: Näin klapi kuplii, kun se on tarpeeksi kuiva
Lue lisää

Mynämäki peittoaa Helsingin

"Jos tilanne pahenee, se karkaa käsistä" – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä eletään kriittisiä hetkiä

Luonnonhoidon tulos on laatua tärkeämpi

Veronmaksajain keskusliitto: Helsinki veroittaa asukkaitaan maakuntakeskuksista keveimmin, Mikkeli tiukimmin