Metsä

Metsänomistajalle 5 000–10 000 euron taloudelliset tappiot hehtaarilta monimuotoisuuden vuoksi puuston kiertoajalta, arvioi metsänhoitoyhdistyksen johtaja

Toimenpiteet monimuotoisuuden lisäämiseksi kasvavat metsissä koko ajan.
Lahopuuta ja lehtipuuta jätetään metsiin yhä enemmän.

Metsissä tehdään yhä enemmän luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä, mutta samalla kasvavat vaatimuksetkin, Bioenergia ry:n järjestämässä bioenergiapäivässä Helsingissä tiistaina selvisi.

Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä kertoi, että EU:ssa ollaan edistämässä monimuotoisuutta useilla ohjelmilla, esimerkiksi biodiversiteettistrategialla, joka on EU:n vihreän kehyksen ohjelmassa.

Esimerkiksi suojelualueita tulisi olla maa-alasta 30 prosenttia ja metsistä tiukasti suojeltua 10 prosenttia. Suomessa metsäsuojelu on jo toteutunut.

von Weissenberg on huolissaan suomalaisten asenteesta Brysselissä.

"Siellä sanotaan asioihin ei ja katsotaan mitä muut tekevät sen sijaan, että esitettäisiin vaihtoehtoja ja tuotaisiin innovaatioita esille."

Hänen mukaansa monimuotoisuus pitäisi olla maa- ja metsäalallakin valtavirtaa ja ottaa kaikissa toimissa huomioon. Uhanalaisista lajeista Suomessa on eniten metsälajeja.

Vihreiden Silja Keräsen mielestä Suomessa puhutaan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä, joista ekologinen on jäänyt toissijaiseksi. "Uhanalaisista on tietoa, mutta onko tiedon merkitys esimerkiksi metsän käsittelyssä ymmärretty?"

Keskustan Eeva Kallin mukaan Suomessa bioenergia perustuu järkevästi pääasiassa metsäteollisuuden sivuvirtoihin, ja sillä korvataan fossiilisia. Keränen painottaa polttoon perustumatonta energiaa.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen totesi, että metsissä monimuotoisuuden huomioon ottaminen on lisääntynyt huimasti 10–15 vuoden aikana. "Lahopuuta jätetään yhä enemmän, maapuut kierretään, tehdään riistatiheiköitä, kasvatetaan sekametsää, jätetään suojakaistoja."

Monissa taimikoissa varhaisperkaus jää tekemättä ja sen jälkeen taimikot kasvavat hurjasti haapaa, leppää ja raitaa. "Energiapuun korjuu on viimeinen mahdollisuus pelastaa metsä arvokasvulle, mutta korjuumäärät ovat kannattamattomina vähentyneet viime vuosina."

Joka tapauksessa metsänomistajille arvottoman lehtipuun jättäminen ympäristötarkoituksessa on lisääntynyt, mikä tulisi ottaa jatkossa huomioon metsänomistajien hyväksi.

Yli-Talosen arvion mukaan metsänomistaja häviää jo nyt koko kiertoajalla 5 000–10 000 euroa Päijät-Hämeessä hehtaarilta luonnonhoitotoimien ja lehtipuuston lisäämisen sekä taimikoiden hoitamattomuuden vuoksi. "3 000 hehtaaria arvometsää menetetään maakunnassa vuodessa."

Sahateollisuuden Anniina Kostilainen kertoi, että itsenäiset sahat ovat ottaneet monimuotoisuuden vakavasti etukenossa. Korjuuyrittäjiä ja toimihenkilöitä koulutetaan kovaa vauhtia ottamaan monimuototoimet huomioon metsissä. Kurssin on suorittanut jo lähes 2000 henkilöä.

Suomessa tilanne metsissä on parempi kuin useimmissa muissa maissa, kasvu ylittää hakkuut, hiilivarasto kasvaa roimasti, metsät uudistetaan luontaisilla puulajeilla sekametsiksi ja metsistä 90 prosenttia on sertifioitu.

Kun talousmetsistä puhutaan, hyvä metsänhoito on parasta toimintaa luonnolle, Kostilainen huomautti.

Tärkeimmät toimet tehdään lahopuun lisäämiseksi ja sen määrä on kasvanut uusimman inventointitiedon mukaan.

Sahateollisuus on ottanut ohjelmaan suometsät, jossa painotetaan eri-ikäisrakennetta ja ojitetaan vain jos se on välttämätöntä.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Luontopaneeli: Suomen vanhat metsät suojeltava EU-tavoitteiden saavuttamiseksi – hinta 6,8 miljardia euroa, eikä arviota metsäteollisuuden tappioista ole mukana

"Turvavarastoihin ei tavaraa ole paljon kertynyt" – turpeen osalta energiatuotannon huoltovarmuus on menetetty

Minun monimuotoisuustekoni

Keinoja metsän monimuotoisuudesta huolehtimiseen