
"Yleinen harhaluulo on, ettei teho riitä" – metsäpalveluyrittäjä Heikki Kelkka tykästyi akkusahaan
Viime talvena akkusaha oli yrittäjällä työssä mukana kovimmillaan 30 asteen pakkasessa.
Varkauden seudulla työskentelevän metsäpalveluyrittäjän Heikki Kelkan kokemukset akulla toimivista sahoista ovat olleet hyviä. Kuva: Lari LievonenMetsäpalveluyrittäjä Heikki Kelkka käyttää töissään akkumoottorisahaa. Kokemusta on karttunut vuoden päivät ja akkusaha on osoittautunut kelpo kaveriksi työmaalla.
"Aluksi saha tuli testiin. Minulla ei ollut mitään kokemusta akkusahoista ja olin epäileväinen", Kelkka kuvailee akkukokemuksensa alkua.
Varkauden ympäristössä toimiva Kelkka testaa akkusahaa metsätyökäytössä Stihlille. Kelkan yritys tekee muun muassa pieniä harvennuksia, puunkaatoja ja putsaa linjoja sähköyhtiöille. Akkusaha on ollut mukana monenlaisissa töissä.
Aluksi hänellä oli käytössä yläkahvamallinen Stihlin saha, jota käytetään etenkin puissa kiipeillessä ja sahatessa. Kelkka tosin käytti sahaa myös maan tasalla.
"Hyvin toimi. Yleinen harhaluulo on, ettei teho riitä. Mutta jos terä on hyvässä terässä, niin se kyllä menee puuhun, eikä tiennyt pakkasestakaan mitään."
Saha pääsi heti pakkastestiin, sillä viime talvena akkusaha oli työssä mukana kovimmillaan 30 asteen pakkasessa. Pakkaskelillä Kelkka säilyttää vara-akkuja autossa styroksilaatikossa. Näin ne pysyvät mahdollisimman pitkään plussan puolella tai ylipäätään lämpöisempinä kuin ulkoilma.
Akkumoottorisahan hyötyjä on, että se on metsässä kevyt liikutella ja pyöritellä. Pakokaasukaan ei tule siinä kasvoille. Kuva: Lari LievonenKelkka tykästyi akkusahaan niin paljon, että tekee töitä nyt perinteisemmällä takakahvamallilla. Kooltaan se on keskikokoa tai hivenen pienempi.
"Itsellä menee viisi akkua, niillä saa tehtyä ihan normityöpäivän."
Kelkan mukaan ketjunopeus akkusahoissa on hyvä, ja niillä saa jäiset koivutkin katkottua. Isonkin puun saa poikki kahta puolen sahaamalla, kun laipan mitta ei riitä.
"Jos pieneen rankametsään menen, niin otan mieluummin akku- kuin polttomoottorikäyttöisen sahan matkaan. Se on niin paljon kevyempi pyöritellä kuin bensasaha."
Akkusahasta on iloa esimerkiksi, jos isoa kuusta karsii rinnankorkeudella tai matalammalla. Se painaa käsissä vähemmän ja jaksaa Kelkan mukaan tehdä saman työn kuin perinteinenkin.
Kuvan puu kaatui helposti Kelkan sahalla. 40-senttisen puun kaatoon hän kaivaisi vielä bensasahan. Normaali työpäivä erilaisissa metsätöissä sujuu hyvin akkujen voimalla. Kuva: Lari LievonenKelkan mukaan akkusaha sopisi hyvin omatoimimetsureille. Nykysahallaan hän kaataa tyveltä 30-senttiset puut. Jos kaadettava on 40-senttinen, silloin hän tarttuu bensasahaan.
Akkusahan eduksi Kelkka laskee myös sen, että siitä ei synny samanlaista meteliä kuin bensapelistä eikä polttoaineen käry tule kasvoille. Hiljaisuudesta on etua kaupunki- ja mökkiympäristössä. "Itse kuuntelen kuulosuojaimista musiikkia, senkään ei tarvitse olla niin kovalla tämän kanssa toimiessa."
Kelkka ei ole vielä laskenut akkusahan kustannusta bensasahaan verrattuna. Päätoimisena metsäalan yrittäjänä hän on ollut kaksi vuotta, mutta moottorisahoja käyttänyt paljon pidempään. Sen verran myönteinen kokemus akkusahasta on ollut, että isommankin akkusahan hankintaan hänellä on haluja.
Akkusaha testissä: Montako puuta kaatuu ja karsiutuu talvisavotalla yhden latauksen voimalla?
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat


