Puu syrjäyttää nopeasti turvetta voimalaitoksissa

Kaukolämmössä puupolttoaineiden osuus oli viime vuonna 35 prosenttia ja edellisvuonna 30 prosenttia, kun samalla turpeen osuus laski 15 prosentista prosenttiyksiköllä. Kuva: Arto Takalampi

Turpeen käyttö vähenee, koska päästöoikeudet ovat kallistuneet voimakkaasti. Vain reilut 10 prosenttia energiaturpeen käytöstä ei kuulu päästökaupan piiriin. Kuva: Arto Takalampi

Koko maassa energiaturpeen käyttö on vähentynyt huomattavasti lämpö- ja yhteistuotantolaitoksissa jo parin viime vuoden ajan, jolloin turvetta on korvattu lähinnä puupolttoaineilla.

Energiaturvetta tuotettiin 2010-luvulla keskimäärin 15–16 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja viime vuonna vielä 6,5 miljoonaa kuutiota, mutta määrä on jäämässä tänä vuonna 2–3 miljoonaan kuutiometriin.

Turpeen käyttö vähenee, koska päästöoikeudet ovat kallistuneet voimakkaasti. Vain reilut 10 prosenttia energiaturpeen käytöstä ei kuulu päästökaupan piiriin.

Kaukolämmössä puupolttoaineiden osuus oli viime vuonna 35 prosenttia ja edellisvuonna 30 prosenttia, kun samalla turpeen osuus laski 15 prosentista prosenttiyksiköllä. Tänä vuonna kehitys on jatkunut kiihtyvästi.

Kuopion Energian tämänvuotinen biopolttoaineiden eli metsähakkeen sekä purun ja kuoren käytön osuus nousee jo 70 prosenttiin kaikista polttoaineista, jolloin turpeen osuus jää 30 prosenttiin.

”Ensi vuodelle olemme budjetoineet turpeen osuudeksi enää 26 prosenttia. Tavoitteenamme on ollut, että vuoden 2024 loppuun mennessä se jää 20 prosenttiin, mikä näyttäisi olevan lähellä jo ensi vuonna”, sanoo Kuopion Energian konserninjohtaja Esa Lindholm.

Turpeen käyttö oli Kuopiossa suurimmillaan vuonna 2010 yli 90 prosenttia. Lindholmin mukaan käytön väheneminen alkoi jo vuonna 2011, kun ensimmäinen voimalaitosyksikkö korvautui uudella laitoksella, jossa on puupolttomahdollisuus. Käyttöä vauhdittivat huonot turvevuodet.

”Puupolttoaineen käyttö on lisääntynyt selvästi viime vuoden aikana päästöoikeuden hinnan nopean nousun vuoksi. Eilen hinta saavutti uuden huipun ja kävi jo 68 eurossa hiilidioksiditonnilta”, Lindholm sanoi marraskuun puolivälin jälkeen.

Elokuun lopussa päättyneellä lämmityskaudella metsähakkeen osuus oli selvästi suurin yksittäinen polttoainejae 45 prosentilla kaikista Kuopion Energian polttoaineista. Purun ja kuoren osuus oli 25 prosenttia.

Kuopion Energialla on omia, vielä toiminnassa olevia turvesoita. Lindholmin mukaan niillä tulee olemaan tietty huoltovarmuustehtävä eli ne pidetään tavalla tai toisella mukana.

”Vaihtoehtona on hyödyntää ne loppuun asti energiatuotannossa tai lopettaa niiden käyttö etuajassa. Haasteena on pitää yllä toimiva toimitusketju, koska alasajon jälkeen ketjua on vaikea saada uudelleen toimivaksi.”

Kuopion Energian voimalaitosta voidaan käyttää kokonaan puupolttoaineella. Yritys kuitenkin etsii koko ajan polttamiselle vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kaukolämpöä ja sähköäkin.

EPV Energian omistaman Seinäjoen Voiman yhteistuotantovoimalaitoksessa on niin ikään lisätty vähitellen puupolttoaineen osuutta turpeen sijaan. Toimitusjohtaja Pasi Salon mukaan puun määrää on kasvatettu vuodesta 2012 lähtien.

”Poltettavan puun osuus kaikesta polttoaineesta vaihtelee sen mukaan, minkälaisia tehoja laitoksesta ajetaan. Tällä hetkellä se on 50 prosenttia, viime kuussa 40 prosenttia”, hän sanoo.

Vuonna 1990 käynnistynyt voimalaitos käytti 2010-luvun alussa noin 90-prosenttisesti turvetta. 30 vuodesta huolimatta laitoksella on Salon mukaan vielä vuosia teknistä käyttöikää, mutta sen kattilamateriaalin vuoksi puun osuus voi nousta korkeintaan 70 prosenttiin.

Kattila vaatii tietyn määrä rikkiä korroosion estämiseksi. Polttamalla puuta ja turvetta yhdessä saadaan tarvittava rikkisuoja-aine turpeesta. Lisäksi puu ja turve toimivat hyvin yhdessä kattilassa.

”Rikin vuoksi turvetta tarvitaan vähintään 30 prosenttia, ellei sitten lähdetä lisäämään ulkoisen rikin määrää rakentamalla erillinen linjasto. Siinä ei taloudellisesti ole kuitenkaan mitään järkeä”, hän sanoo.

Salo huomauttaa, että uusissa kattiloissa turvetta ei välttämättä tarvita lisäpolttoaineena, koska niiden materiaali kestää pelkän puun polttamisen.

Laitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä, joka kattaa 90 prosenttia Seinäjoen kaupungin tarpeesta.

Lue myös:

Pääkirjoitus 27.9.2021: Päästökauppa puree energiamarkkinoilla

Neova lopettaa energiaturpeen tuotannon ensi vuonna

Energiayhtiön johtaja ennustaa konfliktia metsä- ja energiateollisuuden välille – "Tämä vuosikymmen on rajua sopeutumisen aikaa"