Luken tutkimus: Viruksilla voitaisiin torjua juurikääpää
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan osa metsäpuiden yhteydessä kasvavien sienten viruksista pystyy siirtymään eri sienilajien välillä.
Tutkimuskohteena ollut kuusen tyvilahoa aiheuttava juurikääpä on ärhäkkä taudinaiheuttajasieni. Kuva: Hanne ManeliusLuonnonvarakeskuksen Luken tutkimustulos kumoaa vanhan käsityksen virusten uskollisuudesta isäntäsienelleen.
Metsäpuiden varassa elää monipuolinen sieniyhteisö. Juuristossa majailevat symbionttiset sienijuurisienet eli mykorritsat, solukoiden sisällä elää endofyytti- eli lymysieniä, puiden pintaa peittävät monet epifyytit ja kuolleen puun ravinteita palauttavat kiertoon lahottajasienet.
Juurikäävässä elää yli 20 sieniviruslajia, ja niiden tiedetään säilyvän vuosien ajan tartuttamassaan rihmastossa ja kykenevän siirtymään juurikääpälajista toiseen, sekä laboratoriossa että luonnossa.
Sen viruksia on tutkittu perusteellisesti tarkoituksena löytää torjuntakeino kuusen tyvilaholle.
"Löysimme kahta juurikäävän virusta sienijuuria muodostavasta pikkurouskusta ja lahottajasieneksi tiedetystä valkoviirujuurekkaasta. Lisäksi juurikäävän viruksia löytyi maan alla kasvavasta sienijuurisienten rihmastosta", Luken tutkimusprofessori Jarkko Hantula kertoo.
Uudessa tutkimuksessa selvitettiin, pystyvätkö juurikäävän virukset siirtymään myös kaukaisempiin sieniin.
"Vaikka virusten siirtyminen kaukaisten lajien välillä näyttääkin olevan harvinaista, on kuitenkin tarpeen selvittää, aiheuttaisiko juurikäävän torjunta viruksen avulla riskiä muille sienilajeille", Hantula puntaroi.
Sienten virukset eivät muiden eliöiden virusten tapaan leviä ilmateitse vaan sienirihmastojen välille muodostuvia rihmastosiltoja pitkin. Niiden on siksi ajateltu olevan vahvasti sidoksissa isäntälajiinsa. Luken tutkimustulos asettaa kyseenalaiseksi tämän käsityksen sienivirusten isäntäuskollisuudesta.
"Sienivirusten taloudellisesta hyödyllisyydestä kertoo esimerkki 1960-luvulta. Silloin virusten avulla onnistuttiin pelastamaan eurooppalainen kastanja vaarallisen vierasperäisen taudinaiheuttajan kynsistä. Tämä esimerkki toimi pontimena myös juurikäävän virustutkimuksillemme", Hantula kertoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
