Metsänomistaja ruokkii monia, mutta teollisuuden olisi pystyttävä parempaan
Metsäteollisuus arvontuotannon lisääjänä on kehittynyt koko Suomen kannalta väärään suuntaan.Metsätalous on alkuvuonna tuonut kansantalouteen enemmän euroja kuin metsäteollisuus (MT 5.9). Puunkorjuu ja metsänomistajien tuottama yllättävän hyvä tulovirta ovat merkittäviä asioita sellaisillekin, jotka eivät ymmärrä puukaupasta hyötyvänsä.
Metsänomistajat pystyvät kohonneilla puun hinnoilla ja omilla ratkaisuillaan tuottamaan vaurautta paitsi itselleen myös verotuloja ja työtä kansantaloudelle. Kun metsää hoitaa, ostetut palvelut ja korjuu tuottavat lisäarvoa koko yhteiskunnan hyväksi.
Silti kiintoisan havainnon tehnyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ville Kaitila muistuttaa ilmiön toisesta puolesta.
Metsäteollisuus arvontuotannon lisääjänä on kehittynyt koko Suomen kannalta väärään suuntaan. Pitkälle jalostettujen tuotteiden sijasta on siirrytty uudelleen tuottamaan enemmän sellua ja kartonkia.
Ei ole toista ilman toista.
Metsien kannattava talouskäyttö tarvitsee asiakkaita, joiden arvonlisä kasvaa. Jos teollisuus ei voi hyvin, on vaikea nähdä metsänomistamisenkaan kukoistavan.
Samalla energiapuun kysyntä laskee eikä vihreän siirtymän kovasti kaipaamia markkinapaikkoja metsänomistajien hiilensidonnalle tai biodiversiteetin edistämiselle ole toivottavalla tavalla syntynyt.
Ironista kyllä, metsäteollisuuden asia on myös meidän asiamme, vaikka metsäjättien tai sahurien maksamat hinnat tai muut käytännöt eivät aina ole puunmyyjien mieleen.
Markkinatalouden pitäisi periaatteessa hoitaa kysynnän ja tarjonnan perusteella asiat kohdalleen, mutta näin yksinkertaista se ei tietenkään aina ole.
Parasta kaikille olisi nyt, jos kansainvälisessä metsäteollisuuden kysynnässä viriäisi edes pieni toivon liekki. Se helpottaisi tulosvaroitusten kierteeseen ajautunutta teollisuutta ja tuottaisi myönteistä näkymää myös puukauppaan.
Lisäksi koko suomalaisen metsätalouden pitäisi välttämättä yhdellä äänellä vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan niin, että ennallistaminen tehtäisiin reilusti ja unionin ympäristöpolitiikassa tunnustettaisiin suomalaisen vastuullisen metsänhoidon merkitys.
Itse asiassa vihreän siirtymän tavoitteet monelta osin tukevat kotimaista metsätaloutta, jos äänemme saadaan kuuluviin.
Puurakentaminen, sen yhdistäminen muista ekologisista materiaaleista tehtyihin hankkeisiin ja fossiilisia pakkauksia korvaavat puutuotteet olisi välttämättä saatava osaksi EU:n regulaatiota.
Koko suomalaisella metsätaloudella on nykyisessä epävarmassa maailmassa paljon annettavaa. Kotimaassa se tarkoittaa arvonlisää, josta koko yhteiskunta hyötyy.
Metsänomistajien kannattaa muistaa ylpeinä oma roolinsa hyvinvoinnin rakentamisessa.
Pelkästään heidän varaansa arvonlisän muodostamista ei voi asettaa. On tärkeää, että myös teollisuus pystyy tekemään osansa.
Kirjoittaja on päätoimittaja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat









