Nyt on vauhtia: Porot rynnistävät kisoissa jopa kuuttakymppiä, ohjastajat viilettävät suksilla perässä – harrastaja kertoo videolla, millainen laji porokisaaminen on

Anne Kynkäänniemi nauttii porokilpailujen yhteisöllisyydestä. Kuusihenkisen perheen kaikki jäsenet ovat mukana, ja kilpailuista on saanut uusia ystäviä ympäri Pohjois-Suomen. Kuva: Kai Tirkkonen

Kevätaurinko helottaa jo häikäisevästi Oulun Yli-Iin Kierikissä. Karvalakki lämmittää lähes jokaisen päätä ja porot odottelevat vuoroaan, jolloin ne pääsevät kirmaamaan kilparadalle.

Anne Kynkäänniemi seisoo sekuntikello kädessä ajanottopisteellä. Helmikuun puolivälissä oli käynnissä karsinnat kevään Porocupia varten.

Porokilpailuissa kiertäminen on Kynkäänniemille koko perheen harrastus.

Anne on kulkenut kilpailuissa miehensä Jouko Kynkäänniemen kanssa jo 23 vuotta.

”Tämä on vienyt mukanaan”, hän nauraa.

Perheen lapset Emilia, 17, Tommi, 15, Kerttu, 13 ja Lauri, 6, ovat kaikki olleet pienestä pitäen mukana. Ainoastaan kuopuksen syntymävuonna kausi jäi kesken, sillä synnytys ajoittui kevättalveen.

”Nuoritan kisoja seuraavana päivänä lähdin synnyttämään.”

Porojen ohjastaminen on Tommin hommia. Siinä tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa ja ketteryyttä, perheenäiti kertoo.

”Kuskin on hyvä olla suhteellisen pienikokoinen, mutta vaatimuksena on, että varusteiden kanssa painoa on oltava vähintään 60 kiloa.”

Poro juoksee jopa 60 kilometrin tuntivauhtia, joten myös ajatuksen on oltava mukana. Kilparadalla on yhtä aikaa 4–6 poroa.

”Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Porot saattavat esimerkiksi hypätä radalta”, Kynkäänniemi toteaa. Onneksi isoimmitta vahingoitta yleensä selvitään.

Ohjastajat käyttävät joko laskettelu- tai murtomaasuksia sekä kypärää ja kaulasuojusta.

Poron ohjaksia Anne on kokeillut vain harjoitusmielessä, mutta talkoojoukoista hänet löytää aina, kun kilpailut ovat Yli-Iissä.

”Muualla autan huoltojoukoissa.”

Ohjastajalta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa ja hoksottimia. Kuva: Kai Tirkkonen

Porocupin muut osakilpailut ovat Rovaniemellä, Ylikiimingin Nuoritassa, Pellon Lankojärvellä, Kuusamossa sekä Inarissa.

Porot nauttivat kilpailemisesta, Kynkäänniemi vakuuttaa.

”Osalla on hirveä kilpailuvietti.”

Kokeilemalla selviää, mikä poroista menestyy parhaiten kilparadalla. Totuttelu aloitetaan sovittamalla ensin valjaita.

Ajoporoiksi ne pääsevät tavallisesti kunteusvuonna eli neljävuotiaana. Poro kehittyy iän myötä ja vielä yhdeksänvuotiaskin voi olla kilpailemassa.

Anne Kynkäänniemi on koulutukseltaan sairaanhoitaja (YAMK) ja toimii hoitotyön opettajana Oulun seudun ammattiopistossa.

Kuusivuotias Lauri Kynkäänniemi nauttii porokilpailujen tunnelmasta. Kuva: Kai Tirkkonen

Perheellä on porotila Yli-Iissä, ja poronhoitotyöt rytmittävät vuodenkiertoa.

”Juhannuksen tienoilla on vasanmerkkuu ja loka–marraskuussa erotukset. Myös ruuan hankinta työllistää: Kesällä tehdään lehtikerppuja ja syksyllä nostetaan jäkälää. Talvella porot ruokitaan aitaan. Keväällä reissataan kisoissa.”