Metsäkanalintujen kannat kääntyivät monen hyvän vuoden jälkeen laskuun – pesintämenestys useimmilla alueilla keskinkertainen

Kesän sään ja marjasadon lisäksi myyräkantojen vaihtelulla on merkitystä metsäkanalintujen pesintään. Kuvituskuvassa metso soidinasennossa Meltauksen Riistantutkimusasema tarhassa. Kuva: Kari Salonen

Metsäkanalintujen kannat ovat useamman hyvän vuoden jälkeen kääntyneet laskuun, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Arvio käy ilmi kesän riistakolmiolaskennoista, joissa tarkasteltiin valtakunnallisesti Suomen metso-, teeri-, pyy- ja riekkokantoja.

Luken erikoistutkijan Andreas Lindénin mukaan huomattavat alueelliset kannanvaihtelut ovat metsäkanalinnuille tyypillisiä.

”Niillä alueilla, joilla hurjimmat pudotukset nähdään nyt, on viime vuosina nähty kasvua ja varsin runsaat kannat. Esimerkiksi nyt nähtävä teerikannan muutos noudattaa kohtalaisen hyvin lajille ominaista 6–7 vuoden sykliä, sillä edellinen pohjavuosi oli monilla alueilla vuonna 2017.”

Kuvaaja esittää metson, teeren, pyyn ja riekon keskimääräiset arvioidut kannantiheydet (yksilöä / km²) Suomessa vuosina 1989–2024.  Kuva: Luonnonvarakeskus

Luken mukaan kuluneen kesän aikana metsäkanalintujen pesintämenestys on ollut useimmilla alueilla keskinkertainen tai jopa heikko. Lämmin alkukesä kertoo yleensä siitä, että poikastuotto onnistuu.

Kesän sään ja marjasadon lisäksi myös myyräkantojen vaihtelu vaikuttaa Lindénin mukaan pesintään.

”Kun myyriä on vähän, useat maapedot saalistavat enemmän maassa pesiviä lintuja. Monilla alueilla, erityisesti Kainuussa ja Oulun seudulla, myyräkanta on ollut alhainen, mikä on voinut heikentää pesimämenestystä. Kannattaa myös muistaa, että poikastuotto oli heikohkoa jo viime vuonna.”

Metsäkanalintuja laskettiin tänä vuonna 27.7.–11.8. välisenä aikana. Laskentaa on tehty pysyvillä tasasivuisilla kolmioilla kesäisin vuodesta 1988 alkaen.