Uusi tutkimustieto mahdollistaa kanalintuja suosivan metsänhoidon suunnittelun

Riekko viihtyy tutkimuksen mukaan vähäravinteisilla suoalueilla.  Kuva: Arto Komulainen

Metsäkanalintujen huomattava taantuminen viimeisten 60 vuoden aikana on herättänyt tarpeen ymmärtää paremmin, millaisia ominaisuuksia eri lajit suosivat elinympäristönään, Luonnonvarakeskus kertoo tiedotteessaan.

Tieto antaa metsänomistajille ja metsänhoitajille konkreettiset lähtökohdat huomioida kanalinnut metsänhoidossa.

Metsäkanalinnut ovat merkittäviä riistalajeja ja keskeinen osa havumetsävyöhykkeen ekosysteemiä.

Kaikkien neljän kanalintulajin esiintymistä selitti parhaiten metsän rakenne pienellä metsäkuviotasolla. Kun mukaan otetaan kaikki mittakaavatasot eli myös elinpiiri- ja maisemamittakaava, mallin kyky ennustaa lintujen esiintymistä parani entisestään.

Metsäkuvion rakenne ennusti parhaiten kanalintujen esiintyvyyttä, mikä antaa metsänomistajille ja metsänhoitajille konkreettiset lähtökohdat huomioida kanalinnut metsänhoidossa.

Teeri ja pyy suosivat rehevien alueiden sekametsiä, joissa on tiheä pensaskerros ja eri ikäisiä puita. Teeri hyötyy myös puuston pohjapinta-alan kasvusta, samoin kuin riekko.

Riekko viihtyy alueilla, missä lehti- ja havupuiden määrä on vähäinen, eli esimerkiksi vähäravinteisilla suoalueilla.

Metso ja pyy suosivat suurta latvuspeittävyyttä, järeitä kuusikoita ja tiheää mäntyvaltaista metsää.

"Tutkimuksemme osoitti monimittakaavaisen lähestymistavan tärkeyden. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan kuvata tarkasti niiden lajien elinympäristöjä, jotka tarvitsevat erilaisia ympäristöjä vuodenkierron aikana", toteaa tutkija Adriano Mazziotta Luonnonvarakeskuksesta.

Tulokset korostavat, että kanalintuja huomioivassa metsänhoidossa olisi hyvä huomioida metsän rakennepiirteet aina metsäkuviotasolta maisemamittakaavaan asti.

"Ymmärtämällä paremmin metsän rakennepiirteet, joita kanalinnut suosivat, voimme räätälöidä metsänhoitomenetelmiä parantaaksemme kanalintujen elinympäristöjä ja metsäluonnon monimuotoisuutta."

Tutkimustulokset tukevat nykyisiä suosituksia jättää riistatiheikköjä, jotka tarjoavat suojaa pienriistalle.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat analysoineet metsäkanalintujen suosimia metsän rakennepiirteitä kolmen eri mittakaavan tasolla. Tutkimuksessa on hyödynnetty sekä Metsäkeskuksen laserkeilauksen inventointiaineistoa että Luken riistakolmiolaskentojen kanalintuaineistoa.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä norjalaisen yliopiston kanssa.