Maanomistajille mittava ohjeistus lisätä luonnon monimuotoisuutta, ministeri ei lupaa rahaa – ”Valtio on aika köyhä”

MTK:n ja SLC:n tiekartassa paneudutaan sekä maa- että metsätalouteen liittyvän luonnon monimuotoisuuteen. Kuva: Petteri Kivimäki, Hanne Manelius, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Suomen- ja ruotsinkieliset tuottajajärjestöt MTK ja SLC julkaisivat torstaina 1.2. kattavan katsauksen maa- ja metsätalouteen liittyvän luonnon nykytilaan ja tulevaisuuteen.

Paketin nimi on Luonnon monimuotoisuuden tiekartta maa- ja metsätaloudelle ja siinä käydään läpi laji lajilta luonnon nykytilaa ja keinoja sen kohentamiseksi.

Sivuja on sähköisessä täysversiossa yli 400, mutta ei pidä pelästyä: teksti on melko helppolukuista ja taulukoita ja lähteitä on paljon. Tiivistelmä on mahdutettu 12 paperiselle sivulle.

Järjestöt haluavat luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen osaksi tilojen arkea ja kestäviä ja kannattavia maaseutuelinkeinoja.

Tiekartassa on esitetty vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja niille kullekin hintalappu. Maataloudessa lähtökohtana on tuotantomäärän säilyminen ja vaihtoehdot nykytoimien jatkamisesta maatalousluonnon kääntämiseen elpymisuralle. Hintalaput ovat vastaavasti ensimmäisessä 200–530 miljoonaa euroa vuoteen 2030 ja noin miljardista 2,6 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä.

Toinen osio tiekarttaa on metsä. Talousmetsissä arvioitiin luonnonhoitotoimien lisäksi suojelun lisäämisen vaikutuksia.

Skenaarioita on neljä, joista kaksi jatkaa nykyisillä Pefc-kriteereillä tai lisää säästöpuiden että kuolleen puun määrää.

Kaksi muuta ovat kunnianhimoisempia biodiversiteettiskenaarioita, joissa metsää suojellaan 10 tai 30 prosenttia ja hintalaput vastaavasti 161–406 miljoonaa euroa ja 573–878 miljoonaa euroa vuodessa ja kymmenen ja 25,4 miljardia euroa vuoteen 2100 mennessä.

PTT:n tekemän kyselyn mukaan yli 80 prosenttia sekä metsänomistajista että maataloustuottajista pitää luonnonhoitoa tärkeänä, mutta ei pakolla, vaan rahalla.

Myös hallitusohjelma lähtee kumppanuudesta, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi tiekartan julkistustilaisuudessa Maalaistentalossa Helsingissä torstaina.

”On täysin ymmärrettävää, että porkkanoihin perustuvat keinot kiinnostavat maanomistajia. Mutta valtio on aika köyhä, eikä merkittäviä lisäpanostuksia ole mahdollista tehdä.”

Valtio pyrkii kuitenkin luomaan malleja, jotka tyydyttävät kuluttajaa ja hyödyttävät maanomistajaa.

”Toivon, että pystyttäisiin yhdessä kehittämään luonnonarvomarkkinoita”, hän sanoi ja kannusti etsimään yksityistä ja monikanavaista rahoitusta ja MTK:ta kehittämään omaa kauppapaikkaansa (luontoarvot.fi) edelleen.

Mykkäsen mukaan valtion toimina ovat cap sekä Metso- ja Helmi-ohjelmat ja valtion vanhojen metsien suojelu. Metso-ohjelmaan mietitään porrastuksia ja pidennyksiä, ja Mykkänen piti MTK:n ajatusta mahdollisuudesta lahjoittaa yksityistä rahaa Metsoon ”harkitsemisen arvoisena”.

Ministeri kuvasi MTK:n tiekarttaa kunnianhimoiseksi ja hyväksi syötteeksi valtiolle.

”Kaikki tämä tähtää päämaaliin, että luontokato pysäytetään. Luonnon romahtaminen olisi riski lapsillemme ja ruoantuotannolle.”

Mykkäsen mukaan muun muassa soranottajat ja metsäyhtiöt kompensoivat jo toimiaan ennallistamalla luontoa toisaalla. Marttilan mukaan Metson kautta tehtävä kompensaatio menisi taatusti tärkeisiin kohteisiin.

Marttila kuvasi tiekarttaa välietapiksi, jonka jälkeen maanomistajat ovat valmiita ottamaan vastaan haasteen ja mahdollisuuden.

”Teemme työtä luonnon kanssa ja elämme luonnon armoilla, ja aiomme jatkaa vielä sukupolvesta toiseen. Luonnon hyvinvointi on meille elämän ja kuoleman kysymys.”

Luontoa ei voi kuitenkaan museoida, vaan se on liikkeessä ja iso osa pelloista, laidunmaista ja metsistä on ihmisten muokkaamia.

”Metsätalous ei ole joko suojelua tai hyödyntämistä vaan sekä että. Mutta kaikki maksaa ja lähdemme siitä, ettei luonnonsuojelu ole vain maanomistajien vaan kaikkien suomalaisten asia ja valtiovalta tukee sitä ja kehittää myös markkinaehtoisia malleja.”

Maanviljelijä, MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö sanoi, ettei luonnon monimuotoisuutta edistä kukaan muu kuin maanomistaja.

”Haluamme olla mukana keskustelussa ja tehdä pientareita ja varmuuden siitä, etteivät maksetut korvaukset valu muille.”

MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartta

Tallenne tiekartan julkistustilaisuudesta 1.2.2024.