Kettulasta kajahtaa! -teos on hykerryttävä katsaus MTK:n metsätilan historiaan ja edustusjahteihin

Hirvijahtia Kettulassa 27. lokakuuta 1963. Kuvassa keskellä presidentti Urho Kekkonen. Kuva: Erkki Voutilainen / Museovirasto / Journalistinen kuva-arkisto

MT Metsä|Erä

2.7.202523:00

Arvio

Eija Vallinheimo

Kun ensimmäistä kertaa kuulin MTK:n säätiön satavuotisen historian kunniaksi tehdystä kirjasta, opus kuulosti yhtä kiinnostavalta luettavalta kuin entisaikojen puhelinluettelo.

Yllätys olikin suuri, kun pitkäveteisen historiikin sijasta kirja kertoi Salon Suomusjärvellä sijaitsevasta Kettulan metsätilasta.

Kettulan pirtin hirsiseinät ovat vuosien varrella nähneet niin monenlaista ministeriä ja kanisteria, että legendaariseksikin kehuttu Kettula on todellakin kirjansa ansainnut.

Kettulan alue on Suomen ehkä vanhinta asuttua seutua ja metsästystä Kettulan erämaissa on harrastettu jo pitkään ennen MTK:n aikaa. Edustusjahtejakin oli Kettulassa pidetty jo vuosia ennen kuin edes tie valmistui perille asti.

Mustion patruuna Hjalmar Linder nimittäin järjesti Kettulan tiluksilla mahtipontisia jahteja Suomen suurruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan eliitille.

Vuonna 1927 Kettulan tila siirtyi MTK:n säätiön omistukseen. MTK:n puheenjohtajana vuosina 1955–1975 toiminut Veikko Ihamuotila näki tilan potentiaalin edustusjahtien järjestämispaikkana. Hänen aikanaan Kettulan jahdeista tulikin kuuluisia.

Kettulan jahdeissa on vuosien varrella käynyt sulassa sovussa herroja ja rouvia niin politiikan, liike-elämän kuin mediankin huipulta. Jahteihin on osallistunut järjestömaailman ja poliisin johtoa, kirkonmiehiä mutta myös ulkomaisia diplomaatteja ja suurlähettiläitä sekä idästä että lännestä.

Suomen presidenteistäkin Kettulassa ovat hirviä jahdanneet ainakin Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari.

Kettulan jahdit perustuvat sosiaaliseen kanssakäymiseen, sillä jahdin jälkeen vuorossa on yleensä yhteinen savusauna ja päivällinen. Erilaiset persoonallisuudet, päivän sattumukset ja tiivis yhdessäolo takaavat sen, että erilaisissa tehtävissä toimivat päättäjät tutustuvat hyvin toisiinsa ja verkostoituvat keskenään.

Silti vuosittaisista kävijöistä vain noin joka kymmenes osallistuu jahteihin. Kettulassa on jahtien lisäksi mahdollisuus saada myös muunlaisia luontoelämyksiä ja nauttia suomalaisen ruokapöydän herkuista.

Kettulan historia on paketoitu yhteen MTK:n säätiön 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuva: MTK säätiö/Tuukka Ervasti

Kettulasta kajahtaa! -kirjan kirjoittajaksi valittu toimittaja Pekka Ervasti on armoitettu kynäilijä ja erämies itsekin.

Niinpä ei ole yllättävää, että kirja koostuu lennokkaista erätarinoista, joita on suorastaan hykerryttävää lukea. Mausteeksi on koottu erilaisia anekdootteja esimerkiksi presidentti Kekkosen osallistumisista jahteihin.

Kettulasta tehty teos on samalla rohkea kulttuuriteko. Metsästys on nostettu esille aikana, jolloin osa suomalaisista suhtautuu metsästykseen jopa suorastaan kielteisesti.

Kettulassa on harjoitettu kestävää metsätaloutta ja MTK:n edunvalvontaan liittyvää eränkäyntiä pian sata vuotta. Eräkulttuurilla on pitkät juuret myös suomalaisten historiassa. Tätä täytyy uskaltaa vaalia, vaikka sitten kirja kerrallaan.