
Metsäkanalintujen kanta kasvaa edelleen – hyvä marjasato edesauttaa poikasten selviämistä
Kesän riistakolmiolaskennan mukaan riekkoa lukuunottamatta metsäkanalintuja on hyvin jo toista vuotta peräkkäin.Metsäkanalintujen kanta jatkaa maltillista kasvuaan tai säilyy ennallaan suuressa osassa maata, kertovat juuri päättyneet riistakolmiolaskennat. Kantojen kehitys on ollut suotuisaa jo muutaman vuoden ajan.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan teeri- ja metsokannat ovat jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, pyykanta lähellä keskiarvoa ja riekkokanta hieman sen alapuolella.
Teeren, metson ja pyyn kannat ovat pysyneet suunnilleen viime kesän tasolla, mutta alueellista vaihtelua on melko paljon, varsinkin teerellä. Riekon kannantiheys on sen sijaan kääntynyt maltilliseen laskuun vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
”Riekkoa lukuun ottamatta metsäkanalintuja on hyvin Pohjois- ja Itä-Suomessa, muualla tilanne on hieman heikompi”, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Lukesta.
Kaikkien lajien pesimämenestys on ollut kuluvana kesänä keskitasoa, vaikka alueellista vaihtelua esiintyy. Teerellä poikasten osuus on valtakunnallisesti edellisvuotta pienempi. Tilanne näkyy myös poikueellisten naaraiden osuudessa sekä poikuekoossa.
Teeren aikuiskanta on kuitenkin selvästi kasvanut, mikä tasoittaa tilannetta. Pyyllä on poikuekoossa samankaltainen lasku kuin teerellä edellisvuoteen verrattuna.
”Viime vuonna teeren ja pyyn poikastuotto oli kuitenkin harvinaisen hyvä, joten normaaleissa lukemissa liikutaan pudotuksesta huolimatta”, Lindén toteaa.
Metsäkanalintujen poikastuotto on yhteydessä alkukesän lämpötilaan. Poikueet hyötyvät lämpimästä säästä, jolloin hyönteisravintoa on hyvin saatavilla.
Kuluvan kesän hyvä mustikka- ja puolukkasato puolestaan edesauttaa metsäkanalintujen ravintotilannetta ja poikasten selviytymistä loppukesän ja syksyn aikana.
Kolmen henkilön avoriveissä toteutettava riistakolmiolaskenta mittaa metsäpeitteisen Suomen kanalintutiheyksiä. Ylä-Lapissa, paljakka-alueilla, tehdään erilisiä kanakoira-avusteisia riekkolaskentoja. Niiden tulokset valmistuvat myöhemmin.
Luken koko Suomea koskeva raportti perustuu 856 riistakolmion tuloksiin.
Luke kiittää kaikkia laskentaan osallistuneita: ”Kyseessä on mahtava ponnistus, joka palvelee niin riistakantojen hoitoa metsästysasetuksessa kuin tieteellistä tutkimustakin.”
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





