Lapin parjatut hakkuuaukiot puskevat harvennuspuuta
”Lapin Osaran aukioiden ensiharvennuksesta saatavien koivurunkojen koko on vaatimaton eteläiseen Suomeen verrattuna”, sanoo Metsähallituksen suunnittelija Markku Korkalo. Kuvan koivut korjattiin Sodankylän valtionmailta Pomokairasta. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoSODANKYLÄ
Metsähallituksen Lapissa sotien jälkeen käynnistämä räväkkä tehometsätalous ja laajamittainen metsänviljely on kasvattanut maakuntaan valtavan määrän nuorta kasvatusmetsää, joka on hyödynnettävissä nyt ja tulevina vuosikymmeninä.
”Suurimmat uudistamishakkuut tehtiin 1950–60 -luvuilla. Näitä seurasivat ahkerat siemenpuuston poistot 1970–80-luvuilla ja laajat taimikonhoidot 1970-luvulla”, Metsähallituksen laskenta-asiantuntija Juha Salmi Rovaniemeltä kertoo.
Kiihkeimmät savotat Lapin valtion mailla nähtiin vuosina 1951–1964. Puutavaran kysyntä kiihtyi sotiemme jälleenrakennuksen ja Korean sodan takia.
Lapin valtionmetsien suurhakkuut justeerasivat ikälopun aarniometsän ikäluokkajakauman kasvulliseen asentoon. Hakkuita tehtiin 30 000–50 000 hehtaarin aloille vuosittain.
Metsähallituksen tulevien vuosikymmenten puukauppatulot on puuston puolesta taattu, vaikka tällä hetkellä tukkikokoista sahatavaraa on talousmetsissä saatavilla rajallisesti. Erilaiset hakkuurajoitukset estävät puuston hyödyntämistä.
”Sopivien leimikoiden löytäminen on paikoin haasteellista”, Salmi myöntää.
Valtion nuorten ja hyvin hoidettujen talousmetsien voimakas arvokasvu pitää osaltaan huolta siitä, että Lapin suojellut aarniometsät saavat todennäköisesti nukkua ruususen unta vielä pitkään.
Suurhakkuiden tuottamat yhtenäiset avohakkuuaukot muistetaan paljon parjattuina Osaran aukiona. Lapissa suurimmat olivat paikoin jopa 10000 hehtaarin kokoisia. Monista vaikeuksista huolimatta niissäkin varttuu nuori kasvatusmetsä.
”Osaran aukioiden metsät muodostavat harvennusikäisen puuston hyökyaallon harjan”, Salmi luonnehtii.
Mittavia hakkuita tehtiin Pohjois-Pohjanmaan ja Koillismaan esimerkkiä seuraten myös Keski-Lapissa. Sinne jyräävät hakkuut levisivät muutamien vuosien viiveellä. Eräs lajilleen tyypillinen Osaran aukea sijaitsee Sodankylän pohjoisosassa, Pomokairan Härjänpaskantamassa.
Kohde uudistettiin istuttamalla vuonna 1967, auraus oli tehty vuotta aiemmin. Ensiharvennus oli vuorossa viimein tänä syksynä.
”Puustoa oli 105 kuutiota hehtaarilla. Siitä 70 prosenttia oli mäntyä, 25 prosenttia koivua ja viisi prosenttia kuusta. Kasvamaan jäi 75 kuutiometrin sekametsä, kakkosharvennus tehdään 25–30 vuoden päästä”, kertoo Metsähallituksen Keski-Lapin metsätiimin suunnittelija Markku Korkalo Sodankylästä.
Vielä ennen suurhakkuiden aikaa valtionmetsän kiertoaika laskettiin jopa sadoissa vuosissa.
”Nykyään metsän kiertoaika on Lapissa yleensä alle 100 vuotta. Tukit korjataan korkokantalaskennan ohjaamana 23–25 senttimetrin rinnankorkeusläpimitassa”, Salmi kertoo.
1–20-vuotiasta taimikkoa kasvaa Lapin valtionmailla noin 240 000 hehtaarilla, 21–40-vuotiasta metsää noin 330 000 hehtaarilla, 41–60 -vuotiasta noin 400 000 hehtaarilla, 61–80-vuotiasta noin 320 000 hehtaarilla ja 81–100 -vuotiasta noin 160 000 hehtaarilla.
100–200 -vuotiaan puuston vastaavat ikäluokat jakautuvat kukin noin 50 000 hehtaarin alalle. Vastaavasti ylivoimaisesti suurin kuutiotilavuus on Lapin valtionmaiden puuvarannon ikäluokissa 41–60 ja 61–80 vuotta; lähes 30 miljoonaa mottia molemmissa.
Selkeästi pienin tilavuus on 100–200 -vuotiaissa ikäluokissa, joita löytyy noin 500 000 mottia kutakin ikäluokkaa.
”Jatketun kiertoajan kohteilla ja eriasteisilla hakkuurajoitusalueilla löytyy kyllä vanhempaakin puuta”, Salmi kertoo.
Yli 200-vuotiasta metsää näillä Salmen mainitsemilla rajoitusalueilla, joihin luetaan myös Ylä-Lappi, on lähes 250 000 hehtaaria. Kuvioiden kuutiotilavuus noin 20 miljoonaa mottia.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
