Fortum tarvitsee puutaneljä miljoonaa kuutiota
Fortumin Järvenpään voimalaitos polttaa metsähaketta, purua ja kuorta sekä kierrätyspuuta purkukohteista. Viime vuonna valmistunut laitos korvaa maakaasua ja raskasta polttoölyjä käyttäviä laitoksia. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoFortum rakentaa yhdessä Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n (TSE) kanssa uutta voimalaitosta Naantaliin. TSE:n omistajia ovat alueen kaupungit Turku, Raisio, Naantali ja Kaarina. Fortumilla TSE:stä on 49 prosenttia.
Vuonna 2017 käyttöön otettava laitos korvaa vanhan kivihiilivoimalan.
Uusi monipolttovoimalaitos voi käyttää biopolttoaineita, kivihiiltä tai kierrätysjätettä.
Fortumin operatiivinen johtaja Matti Ruotsala sanoo, että biopolttoaineena on tarkoitus käyttää pääosin paikallista metsähaketta, joka kerätään ja kuljetetaan 100–150 kilometrin säteellä laitokselta.
Naantalin monipolttolaitos on suunniteltu niin, että se voi käyttää tuotannossaan myös yksinomaan biopolttoaineita.
Alkuvaiheessa Naantalissa palaisi metsähaketta 0,7 miljoonaa ja myöhemmin jopa 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä.
Ruotsissa Fortum omistaa yhdessä Tukholman kaupungin kanssa Fortum Värmen, jonka uusi sähkön ja lämmönyhteistuotantolaitos valmistuu 2016. Se korvaa osan vanhasta tuotannosta.
Biopolttoaineiden osuus Värtanin laitoksen polttoaineiden käytöstä nousee nykyisestä 45 prosentista jopa 70 prosenttiin uuden laitoksen valmistuessa. Kasvava biopolttoaineiden määrä on metsäbiomassaa, jota tarvitaan Ruotsalan mukaan noin miljoona kiintokuutiometriä nykyistä enemmän.
Uusiutuvien energiamuotojen tukipolitiikka pitäisi Ruotsalan mielestä laittaa kokonaan uusiksi. Euroopan komission linjaus vuoden 2020 jälkeisestä päästöjen vähentämistä on hänen mukaansa askel oikeaan suuntaan.
”Komission lähtökohta yhteisestä päästötavoitteesta ja päästökaupasta ohjauskeinona on hyvä. Silloin ei tarvitsisi keskustella tuotantotuista. Tuotanto kannattaa, jos markkinat pystyvät maksamaan.”
Tuotantotukien sijasta Ruotsala ohjaisi biotalouden tukieuroja korjuuteknologian ja lopputuotteiden innovaatioihin. Hän uskoo, että kone- ja laitepuolella on vielä paljon kehittämistä, jotta biomassa saadaan liikkeelle.
”Myös monipuolista yrittäjyyttä pitäisi edistää mieluummin kuin kiistellä kuinka paksuja kalikoita saa viedä ja kenelle”, Ruotsala viittaa metsäteollisuuden vaatimuksiin rajata energiakäyttöön menevää puuta järeyden mukaan.
”Kaikille biotalouden toimijoille on tärkeää, että raaka-ainehuolto on kunnossa. Kaikki myös hyötyvät siitä, jos puun käyttö kokonaisuutena lisääntyy.”
Vaikka Fortum on kasvamassa merkittäväksi puunkäyttäjäksi Itämeren alueella, omaa puun hankintaorganisaatiota se ei Ruotsalan mukaan aio rakentaa.
Naantalin ja Tukholman investoinnit merkitsevät suuria loikkia yhtiön puunkäytössä. Pienempiä askelia on otettu useita aiemmin.
Viime vuoden aikana käynnistyivät biopolttoaineita hyödyntävät sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset Järvenpäässä ja Jelgavassa Latviassa.
Joensuuhun valmistui vuosi sitten sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan yhteyteen biojalostamo, joka valmistaa pyrolyysiöljyä. Biojalostamo lisäsi puunkäyttöä Joensuussa 300 000 kuutiometristä yli 520 000 kuutiometriin.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
