Pienet metsäkoneyritykset syvissä vaikeuksissa

Koneyritysten kannattavuus on heikko ja myös niiden liiketoiminnan osaamisessa on parantamisen varaa. Kuva: MT arkisto

Puunkorjuun ennätyksistä huolimatta metsäkoneyritysten tuloskehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Se kertoo osaltaan yritysten talouden hallinnan heikkoudesta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan erityisesti pienet korjuuyritykset ovat vaikeuksissa. Kuluneen talven seisokit ovat syventäneet niitä entisestään.

Yksistään ulkoiset olosuhteet eivät selitä yritysten menestystä. Eroa on myös liiketoiminnan osaamisessa, sillä myös pienten yritysten joukossa on kannattavia.

Luke selvitti itä- ja pohjoissuomalaisten metsäkoneyritysten taloudellista menestystä tilinpäätösaineiston ja yrittäjien haastattelujen avulla.

Keskikokoiset ja suuret yritykset olivat asemansa vakiinnuttaneita ja pääsääntöisesti jo edeltävien sukupolvien perustamia.

"Suuremman leimikkovarannon ansiosta työmaiden keskitys on mahdollista ja koneet ovat tehokkaammassa käytössä", kertoo erikoistutkija Paula Jylhä Lukesta.

Erityisesti suurimpaan liikevaihtoluokkaan kuuluneissa yrityksissä kausivaihtelun aiheuttamia riskejä on pystytty tasaamaan käyttämällä alihankkijoita.

Keskikokoisten ja suurten yritysten omistajilla on kiinnostusta laajentaa toimintaansa entisestään. Monipuoliset palvelut parantavat niiden neuvotteluasemaa suurten asiakkaiden kanssa.

Suuret yritykset tarjoavat tyypillisesti puutavaran kaukokuljetuspalveluja, joko verkostoonsa kuuluvan kuljetusyrityksen tai omalla kalustollaan.

Suurin osa pienistä metsäkoneyrityksistä, joiden liikevaihto oli alle 600 000 euroa, oli suurempien yritysten alihankkijoita. Niissä yrittäjän työtaakka saattaa olla kestämätön.

Jylhän mukaan näissä tapauksissa yrittäjä kantaa vastuun usein yksin, ja valtaosa työajasta kuluu koneiden ajamiseen.

Tilinpäätösaineiston perusteella pienet yritykset olivat velkaantuneita, mikä vaikeuttaa koneinvestointeja ja heikentää kykyä vastata asiakkaiden tarpeisiin.

"Pienet yritykset palkkasivat usein kokemattomia kuljettajia, joita oppinsa saatuaan siirtyi suurempien yritysten leipiin. Rooli alihankkijana tarkoittaa myös heikompaa neuvotteluasemaa toimitusketjussa."

Vaatimaton liiketaloudellinen koulutus oli yhteistä yrittäjille kaikissa kokoluokissa. Suurten yritysten laajentamisaikeet lisäävät tarvetta kohentaa kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamista.

Pienissä yrityksissä talouden johtaminen jää useimmiten tilitoimiston tuottamien kuukausiraporttien varaan.

Suuremmissa yrityksissä käytetään seurantajärjestelmiä monipuolisemmin, mutta myös niissä olisi tarvetta tehostaa seurantaa.

Suunnitelmallinen talouden hallinta yhdessä talousammattilaisten kanssa, verkostoituminen muiden yritysten kanssa, neuvottelutaitojen kehittäminen sekä johtamisen tueksi kehitettyjen työkalujen hyödyntäminen olisivat askeleita kohti parempaa kannattavuutta.