Kosteikkoluonto ei elvy perinteisellä suojelulla – lisäresursseja kaivataan kiivaasti ennallistamiseen ja vieraspetojen pyyntiin
Riistakeskuksen riistatalouspäällikkö vaatii metsästäjien ja maanomistajien tekemälle elinympäristötyölle nykyistä enemmän tukea.
Tukkasotka on yleisimmistä riistasorsista myöhäisin pesijä. Pesinnän aikataulu ja poikaskauden pituus ovat lajikohtaisia ominaisuuksia. Kuva: hannu huttuMeillä on arvokkaita lintuvesiä, jotka ovat elinympäristöinä niin surkeassa kunnossa, että linnusto on köyhtynyt ja alueiden poikastuotto on kehnompaa kuin vaatimattomissa vesistöissä.
Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi puhuu kokemuksesta.
Hän on vastuussa juuri julkaistusta toimenpideohjelmasta taantuville riistavesilintulajeille. Ohjelman on laatinut Arto Marjakangas. Ohjelman tavoite on löytää keinoja, joilla koko vesilintujen lajiryhmän kanta saadaan käännettyä kasvuun.
Toimenpiteiden kohteena lajeista ovat heinätavi, punasotka, nokikana, haapana, tukkasotka ja jouhisorsa. Näiden lajien pesimäkanta on laskentojen perusteella viime vuosikymmeninä pienentynyt merkittävästi.
Pelkästään perinteisen suojelun keinot eivät tässä työssä riitä, Nurmi painottaa. ”Elinympäristöt on kunnostettava ja niitä on hoidettava sekä suojelualueilla että maa- ja metsätalousalueilla.”
Nurmi korostaa, että suojelualueiden hoitoon kaivataan kiivaasti ympäristöhallinnon lisäresursseja muun muassa ennallistamiseen ja vieraspetojen pyyntiin.
Maa- ja metsätalousalueista Nurmi puhuu arkiluontona. Siellä tehtävä työ on riistahallinnon ja metsästäjien sekä maanomistajien vahvuusaluetta.
”Metsästäjien ja maanomistajien tekemälle elinympäristötyölle on saatava tukea. Monta kosteikkoa on jo menetetty. Hyvään kohteeseen pitää saada kosteikkosuunnitelma ja apua suunnitelman toteutukseen. Vähimmäisvaatimus on, että yhteiskunta rahoittaa ja ympäristöhallinto tarjoaa vaikka ostopalveluna apua kunnostus- ja hoitosuunnitelmien tekoon.”
Toimenpideohjelmaan sisältyy tavoite kehittää haitallisten vieraslajien pyyntiä. Nurmi mainitsee yhtenä keinona erityisten alueellisten tehopyyntiryhmien perustamisen.
”Haitallisten vieraslajien, supikoirien ja minkkien pyynnin tehostaminen on lintukosteikoilla olennaista työtä. Muun muassa tästä vallitsee nykyään yhteisymmärrys sekä riista- että ympäristöhallinnossa.”
Toimenpideohjelma sisältää monia muitakin konkreettisia tavoitteita. Muun muassa taantuvien riistavesilintujen poikastuottoa ja metsästyksen kestävyyttä halutaan parantaa ja kantojen runsaudesta sekä metsästyssaaliista kaivataan parempaa tietoa, Nurmi luettelee.
Hän toivoo, että maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön poikkihallinnollinen yhteistyöhanke luonnonhoidon edistämiseksi etenee uuteen hallitusohjelmaan saakka.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
