Erikoishavubisnes on työlästä mutta antaa varman tienestin – "Saan havuilla ensiharvennuksen verran tuloja joka vuosi"

Tiina Lietzén toimittaa havuja myyntiin ja askartelee niistä muun muassa havumattoja. Havuja ostavat kukkakaupat käyttävät niitä esimerkiksi asetelmiin, havupalloihin, kransseihin ja haudoille. Kuva: Pasi Leino

Joulukuusien kasvatus lienee tyypillisimpiä puuntuottajien sivusesonkitöitä, mutta se ei ole suomusjärveläisen metsätalousyrittäjä Tiina Lietzénin juttu. Sen sijaan hän on kokenut havujen tuottaja, joka toimittaa vuosittain tuhansia kiloja havuja myyntiin.

”Istutin koristehavupuut jo vuonna 1992. Vuodesta 2012 asti olen kerännyt havuja vuosittain samoista puista”, Lietzén kertoo.

Havutuotantoa varten hän kasvattaa serbiankuusta kolmen hehtaarin alalla. Lisäksi hän leikkaa havuja tavanomaisista metsäkuusista.

Serbiankuusen havut ovat pulleita, näyttäviä ja kestäviä ja siksi haluttuja. Silti Lietzén arvostaa myös kotimaista kuusta.

”Jos tavallinen suomalainen kuusi on kasvanut rehevällä maalla ja kalkkipitoisella pohjalla, se kasvattaa todella kauniit havut.”

Serbiankuusista voi ryhtyä leikkaamaan satoa, kun puut ovat noin kolmimetrisiä eli 8–9-vuotiaita.

Lietzén toimittaa asiakkailleen eli tukkuun ja kukkakaupoille tyypillisimmin noin 50–70-senttistä havua viiden kilon eriin niputettuna. ”Moni pelkää, että puiden kasvu kärsii leikkaamisesta tai lahottajasienen leviämistä, mutta sellaista vaaraa ei ole.”

Lietzénille havukausi tarjoaa syksyisin mukavaa vaihtelua tilan muihin töihin. Havusesonki on hyvin lyhyt.

”Havuja voi ryhtyä leikkaamaan syyskuun lopulla ensimmäisten pakkasten jälkeen, ja siitä eteenpäin kerään havuja viiden viikon jakson.”

Varsinaista kantohintaa havuille ei jää, mutta työstä saa hyvän ja varman korvauksen – tosin havujen pitää olla tilaajan edellyttämien laatuvaatimusten mukaisia. On turha kuvitella, että jätesäkkiin kaapaistut hakkuutähteet kelpaisivat asiakkaille.

Joulupuuseuran arvion mukaan havujen veroton tuottajalle maksettava tukkuhinta lähtee alle yhdestä eurosta kiloa kohden. Erikoislaaduista ja -pituuksista maksetaan parempaa hintaa.

Yhdeltä hehtaarilta saa Lietzénin mukaan leikattua ainakin 500 kiloa havuja.

”Serbiankuusikosta saan käytännössä kerättyä havuilla ensiharvennuksen verran tuloja joka vuosi, mutta kova työ siinä on.”

Havut ovat kautta aikojen kuuluneet suomalaisiin juhlaperinteisiin, ja Lietzén toivoo niiden nousevan taas suosioon. Hän ei itse ikinä veisi hautausmaalle ulkomailta tuotua ruukkukanervaa, vaan koristelee haudat havuilla.

”Sotavuosiin ja 1950-luvulle asti kesähäihinkin tehtiin havuköynnökset.”

Kilpailu ulkomaisten havujen kanssa on kuitenkin kovaa, ja kotimainen tuotanto on pienimuotoista. ”Suomeen tuodaan havuja Tanskasta, Belgiasta ja Hollannista. Sama kuin hiekkaa vietäisiin Saharaan”, Lietzén päivittelee.

Esimerkiksi tanskalaisille on silti vaikea pärjätä hintakilpailussa. ”Heillä on paremmat lajikkeet, viljelmät pelloilla ja koneellistettu keräys.”