Suomen lettosoiden tila huolestuttavan heikko − nämä syyt sitä selittävät

Vuosina 2020–2024 toteutettu kartoitus selvitti lettosoiden esiintymistä, tilaa, uhkia ja ennallistamistarpeita eri puolilla Suomea. Kuvituskuva suontutkimuksesta. Kuva: Lari Lievonen

Suomen ympäristökeskuksen ja entisten ely-keskusten yhteistyönä toteutettu viisivuotinen maastokartoitus paljasti Suomen lettosoiden tilan huolestuttavan heikoksi.

Lettosuot ovat EU:n luontodirektiivin suojelema luontotyyppi. Kansallisessa lainsäädännössä letot ovat metsälain 10 pykälän perusteella suojeltuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä, ja lain kriteerit täyttävät esiintymät on turvattava metsien käsittelyssä.

Vuosina 2020–2024 toteutettu kartoitus selvitti lettosoiden esiintymistä, tilaa, uhkia ja ennallistamistarpeita eri puolilla Suomea Ahvenanmaata ja Ylä-Lappia lukuun ottamatta.

LETOT-hankkeen puitteissa maastossa kartoitettiin lähes 7 500 hehtaaria suojelualueiden ulkopuolisia ja pääosin ojittamattomia lettoja.

Vaikka kartoituksen tulos oli huolestuttava, tarjosi se myös valopilkkuja.

“Havaitsimme, että lettojen tila on Etelä-Suomessa vielä huonompi kuin ennakkoon arvioitiin, ja se heikkenee edelleen. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolella jäljellä olevia lettoja on murto-osa alkuperäisestä, suojelualueiden letotkin huomioiden kaikkiaan alle 500 hehtaaria”, kertoo Syken vanhempi tutkija Aira Kokko tiedotteessa.

”Lapissa letot ovat säilyneet muuta Suomea paremmin, ja niiden monimuotoisuus osoittautui huikeaksi. Lapin koivulettosuot ovat kansainvälisestikin erityistä lettokasvillisuutta.”

Letot ovat ravinteikkaita soita, joilla kasvaa vaateliasta ja elinympäristöönsä sitoutunutta lajistoa.

Merkittävimpiä syitä lettoluonnon heikkoon tilaan ovat metsäojitukset ja pellonraivaus. Tilannetta pahentavat Syken mukaan edelleen valuma-alueiden maankäytön aiheuttamat vesitalouden muutokset, umpeenkasvu sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Syken mukaan tietämys lettojen tilasta parani huomattavasti aikaisemmasta Kartoituksen myötä, ja kartoituksessa tuotettua tietoa hyödynnetään jo aktiivisesti esimerkiksi ympäristöhallinnon viranomaistoiminnassa sekä metsätalouden suunnittelussa.

Uusi paikkatieto jäljellä olevien lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää niiden turvaamista kaikessa maankäytössä.

Kartoitus toteutettiin osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.