Energiapuun korjuun tukeajäljellä runsaasti

Metsänhoidon ja energiapuun korjuun tukia on tarjolla tänä syksynä poikkeuksellisen runsaasti. Pitkään jatkunut rahapula on vaihtunut ylitarjonnaksi.

”Viime vuosina kemeratöiden maksatuksia on ollut pakko siirtää seuraavalle vuodelle. Siltä osin tämän syksyn tilanne on poikkeuksellinen”, sanoo johtaja Ari Eini Suomen metsäkeskuksesta.

Rahaa on tarjolla kaikkiin kestävän metsätalouden rahoituksella tuettaviin työlajeihin. Metsänomistajilla on siten oivallinen tilaisuus hoitaa metsänsä kuntoon.

Aiemmin niukkuus on jarruttanut etenkin energiapuun korjuuta. Tänä vuonna tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi.

Energiapuun korjuuseen tarkoitettua tukea on käytetty vasta vähän yli kolmannes siihen budjetoiduista 18 miljoonasta eurosta.

Eini arvelee, että yksi energiapuun korjuun kasvattamista jarruttava tekijä on kivihiilen halpeneminen. Toisaalta energialaitokset vakuuttavat edelleen, että ne lisäävät puun käyttöä.

Myös valtio kannustaa puun energiakäytön lisäykseen. Ilman sitä Suomi ei saavuta EU:n asettamia uusiutuvan energian käytön tavoitteita.

Pelkkää energiapuun kertymää ajatellen kannot ovat avainasemassa. Niiden käytön lisäyksen tiellä on monta mutkaa.

Osa metsänomistajista epäröi kantojen luovuttamista. Pelkona on maan köyhtyminen ja toisaalta taimikonhoitotarpeen lisääntyminen.

Einin mukaan kantojen käyttö ei ole voimalaitoksillekaan aivan yksinkertaista. Ne sisältävät paljon epäpuhtauksia, joten niiden käyttöön tarvitaan järeää teknologiaa.

”Voimalaitosten halua investoida kantojen käyttöön jarruttaa niihin liittyvä poliittinen epävarmuus. Ei ole varmaa tietoa, miten niiden hiilitase jatkossa määritetään”, Eini kertoo.

Ryskettä tarvitaan siten nuoriin metsiin. Hankkeilla on kiire, sillä paras aika energiapuun korjuulle on käsillä.

Energiapuun osalta nykyinen tukijärjestelmä on voimassa vuoden 2014 loppuun asti.

Kaikkien metsäalan toimijoiden toive on, että metsänomistajat käyttäisivät tarjolla olevan tuen hyväkseen. Tekemistä metsissä riittää, etenkin nuoret metsät odottavat perkauksia ja harvennuksia.

”Metsissä on paljon hoitorästejä, joiden korjaamiseen on tarjolla rahaa ja tekijöitä, joten yhtälö kuulostaa hyvin yksinkertaiselta”, summaa Eini.

Valitettavasti todellisuus on jotain muuta. Töiden alkuun saanti on monen mutkan takana. Se edellyttää aktiivisuutta metsänomistajilta, metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta ja muilta palvelun tarjoajilta, yrittäjiltä ja metsäteollisuudelta.

”Tällä kertaa kaikki ovat samassa veneessä. Toivon, että työt saadaan vauhtiin, sillä kemeravarat eivät ole siirrettävissä ensi vuodelle.”

Kemeralla tuetaan nuoren metsän ja taimikonhoitoa, kulotusta, juurikäävän torjuntaa, kunnostusojitusta, metsäteiden tekoa ja perusparannusta, metsien terveyslannoitusta sekä metsän uudistamista esimerkiksi luonnontuhon jälkeen. Lisäksi varoista maksetaan ympäristötukea ja tukea luonnonhoitohankkeille.

Einin huolta lisää, että kemeravaroja on käytetty hieman alle puolet budjetoidusta 61 miljoonasta eurosta. Jos rahoja jää käyttämättä, kemerarahoituksen tason säilyttämistä nykyisellään on hyvin vaikea perustella seuraavissa budjettineuvotteluissa.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF