EU:n ilmastopolitiikassa Suomi on artisti, joka maksaa
EU:n ennallistamisasetuksessa yksi tavoite on istuttaa kolme miljardia puuta koko unionin alueelle vuoteen 2030 mennessä. Suomen panokseksi luetaan vain 13 miljoonaa puuntainta, vaikka hakkuuaukoille istutetaan vuosittain 150–170 miljoonaa tainta, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
Suomen panokseksi luetaan vain ne taimet, jotka on istutettu ja istutetaan joutoalueiden määräaikaisen metsitystuen turvin. Kuva: Sanne Katainen16.12.202409:00
Ainakin tässä on Suomelle helppo rasti, ilahduin Luonnonvarakeskuksen webinaarissa, jonka aiheena oli metsäluonnon tilan parantaminen ilmastotoimien avulla. Ennenaikainen iloni liittyi EU:n ennallistamisasetuksen kolmen miljardin puun istutustavoitteeseen koko unionin alueella vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteen saavuttamiseksi toteutettujen toimien tulee perustua metsittämiseen, uudelleen metsittämiseen ja kaupunkialueiden viherryttämiseen. Selvä homma!
Muita esityksiä seuratessani laskin, että määräaikaan mennessä Suomi yksin hoitaa tavoitteesta kolmanneksen, koska meillä istutetaan hakkuuaukoille vuosittain 150–170 miljoonaa puuntainta. Eivätköhän EU:n muut maat yhteisvoimin tyrkkää maahan loput kaksi miljardia.
Tyrmistyin, kun Luken tutkija Antti Wall kertoi, että Suomen panokseksi luetaan vain 13 miljoonaa puuntainta – ne, jotka on istutettu ja istutetaan joutoalueiden määräaikaisen metsitystuen turvin. Loput taimet eivät ole ”lisäisiä”, koska ne istutetaan joka tapauksessa.
Lisäisyys on hiilikompensaatiossa käytetty termi, jossa hiilinielu tai -varasto lisääntyy verrattuna tavanomaisena pidettyyn toimintatapaan. Suomessa tavanomaisena pidetty toimintatapa on metsänhoidon suositusten mukainen metsänhoito.
Melkein nauratti oma lapsellisuuteni. Enkö ole vieläkään oppinut, että EU:n ilmastopolitiikassa Suomi on artisti, joka maksaa.
Webinaari oli muutenkin tuskaista kuunneltavaa. Tutkijat taulukoivat ennallistamisasetuksen luontotyypit ja laatumittarit ja joutuivat sitten arvailemaan, että jotkin ilmastotoimet saattavat parantaa metsäluonnon tilaa joissakin paikoissa mutta toisaalta saattavat myös heikentää sitä. Kaikki riippuu tarkastelujaksosta, tavoitetasosta ja toteutustavasta, muun muassa.
Kyseenalaiseksi toimeksi joutui esimerkiksi turvemaiden tuhkalannoitus, jonka ilmastovaikutus on positiivinen mutta ennallistamisasetuksen kannalta vaikutus kenties osin negatiivinen.
Chatin puolella älähdettiin siitä, että ennallistamisasetuksen säännöissä lehtikuusi katsotaan ei-kotimaiseksi puulajiksi. Miksi ihmeessä, kun metsälaissa siperianlehtikuusi on yksi uudistamiseen käytettävä puulaji, lähes kaikki Suomen siperianlehtikuuset ovat Raivolan alkuperää ja lehtikuusta on esiintynyt Suomessa luontaisesti viime jääkauden jälkeen?
Ei auttanut urputus, vieraslaji mikä vieraslaji; tämäkin määritelmä on korkeammassa kädessä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
