Kaukokartoitus laajenemassa taimikonhoidon ja säästöpuiden tarkastuksiin – erotuskyky kymmeniä senttejä

Droneen voidaan lisätä laserkeilain, jonka tuottamasta aineistosta pystytään määrittämään yksittäisen puun ikä, läpimitta, pituus ja tilavuus. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Metsäkeskus on tutkinut yhdessä VTT:n ja Metsätehon kanssa, kuinka kaukokartoituksena kerättyä aineistoa voisi hyödyntää Metsäkeskuksen lainvalvontatyössä ja tarkastuksissa.

Hankkeessa on hyödynnetty satelliittikuva-aineistoa sekä dronekuvia ja selvitetty niiden käyttömahdollisuuksia.

Satelliittikuvista on mahdollista havaita metsissä pienipiirteisiäkin muutoksia. Kuvista nähdään esimerkiksi, ovatko hakkuissa jätetyt säästöpuut säilyneet. Taimikoiden kehitystä voidaan seurata satelliittikuvien aikasarjojen avulla.

”Hankkeessa hyödynnetään sekä tarkkoja satelliittikuvia, joiden erotuskyky on muutamia kymmeniä senttimetrejä, että ilmaisia tiheästi saatavia Copernicus-ohjelman Sentinel-2-satelliittikuvia. Niiden erotuskyky on kymmenen metriä, kertoo VTT:n vanhempi tutkija Laura Sirro tiedotteessa.

Satelliittikuvien lisäksi metsänhoitokohteita on kuvattu droneilla, joita hyödynnetään jo nykyisinkin metsien käytön valvonnassa ja hakkuiden tarkastuksissa.

Perinteisen dronekuvauksen lisäksi tutkimushankkeessa testattiin drone-laserkeilausta, jossa droneen on kiinnitetty tiheäpulssinen laserkeilain. Keilaus tuottaa puustosta ja maastosta kolmiulotteisen pistepilven, josta pystytään määrittämään yksittäisen puun ikä, läpimitta, pituus ja tilavuus.

Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että puuston mittaaminen dronella on tehokasta ja luotettavaa.

”Ilahduttavaa on ollut myös havaita, että perinteinen dronetulkinta on puiden pituuden määrittämisessä vain hieman epätarkempi menetelmä kuin dronekeilaus”, toteaa metsäkeskuksen projektipäällikkö Tuomas Korva.

Kaukokartoitusaineistoista voidaan löytää myös muuta arvokasta luontotietoa.

”Voidaan erottaa esimerkiksi riistatiheikköjen ja säästöpuuryhmien sijainnit. Lisäksi voidaan havaita myös pienvesien ja muiden elinympäristöjen suojakaistat”, Tuomas Korva kertoo.

Hankkeessa tehtävä kehitystyö edistää myös uuden metsätalouden kannustejärjestelmän, metkan, toteutusta. Metka-lakia valmistellut työryhmä korosti, että digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia pitää hyödyntää lain toimeenpanossa ja valvonnassa.