Metsätuholain luonnosta pidetään osin ylimitoitettuna
Esitys uudeksi metsätuholaiksi sisältää poistovelvoitteen vahingoittuneille havupuun rungoille, jos määrä ylittää 10 kuutiometriä hehtaarilla. Yliopistonlehtori Atte Komosen mukaan kuolleista männyistä leviävät ytimennävertäjät eivät aiheuta taloudellisesti merkittäviä kasvutappioita elävälle puustolle.Kuusella esiintyvän kirjanpainajan ja männyn ytimennävertäjien tuhot voivat periaatteessa lisääntyä lahopuun myötä. Atte Komonen on kuitenkin alleviivannut sanan periaatteessa.
Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Komonen on tutkinut lahopuuston vaikutusta elävän puuston hyönteistuhoihin. Hänen mukaansa lahopuuston lisääntymisestä johtuvat ytimennävertäjien tuhot eivät kasva metsätaloudellisesti erityisen merkittäviksi.
”Täytyy muistaa, että kantaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin lahopuun määrä. Esimerkiksi lämpötilalla on merkittävä vaikutus populaation kasvuun”, Komonen muistuttaa.
Hänen mukaansa vaurioituneiden männynrunkojen korjuuvelvoitteelle ei löydy tieteellistä tukea, ja sen voisi näin ollen poistaa metsätuholaista.
Metsään jäävistä kuusirungoista muodostuvan kirjanpainajariskin Komonen myöntää. Tässäkin tapauksessa hän korostaa sään ratkaisevaa vaikutusta.
”Metsässä voi maata suuriakin määriä puuta lahoamassa, mutta vasta riittävän lämpimät kesät aiheuttavat suuria ongelmia. Lisäksi kirjanpainajille ja ytimennävertäjille kelpaa vain tuore kuorellinen puu.”
Komonen muistuttaa myös, että vuosina 2004–2008 todetuista metsätuhoista vain noin prosentti on hyönteisten aiheuttamia. Esimerkiksi ihmisen aiheuttamia korjuuvaurioita oli neljä kertaa enemmän.
Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja ympäristöministeriö jättivät metsätuholain luonnoksesta eriävät mielipiteet. Jokaisessa näistä ihmetellään männyn ja kuusen yhtäläistä poistovelvoitetta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

