Hirvikanta pieneni noin kymmenyksellä viime vuodesta – vasatuotto heikentymässä Lapissa

Suurimmat hirvitiheydet, yli 3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohtia, olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella sekä Kaakkois-Suomessa. Kuva: Tapio Rasmus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen arvion mukaan hirvikannan koko oli syksyn jahdin jälkeen noin 82 100 hirveä. Kanta pieneni 10,6 prosenttia viime vuodesta.

Suurimmat hirvitiheydet, yli 3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohtia, olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella sekä Kaakkois-Suomessa.

Pieniä tiheyksiä, alle 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla, oli etenkin Lapissa. Sen eteläpuolella hirvitiheydet vaihtelivat välillä 2,5–3,5 hirveä tuhanella hehtaarilla.

Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen. Niistä 38 arvioitu tiheys osuu alueellisen riistaneuvoston kannalle asettamaan tiheystavoiteväliin. Raja ylittyy 17 hirvitalousalueella ja alittuu neljällä hirvitalousalueella.

Aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden Lounais- ja Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikolla Vaasan etelä- ja pohjoispuolella, Itä-Suomessa ja Lapissa. Eri hirvitalousalueiden lukusuhteet näet Luken kokoamalta

Vasatuotto on pienenemässä monilla alueilla Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain. Arvioinnissa käytettiin Oma riista -palvelussa syksyn hirvijahdin aikana ilmoitettuja tietoja.

Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana. Seurueet myös arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5 542 seuruetta.

Kannanarviot on tehty Luken kannanarviomallilla, jossa huomioidaan vuotuinen saalis, vasatuotto sekä hirvikolareiden ja suurpetojen aiheuttama poistuma.

Lisää tietoa ja karttoja hirvikannasta löydät

Lue lisää:

Hirvitiheystavoitteet jäävät liian usein saavuttamatta, vaikka työkalut hirvikantojen seurantaan ja hallintaan ovat paremmat kuin koskaan