Hirvituhot eivät enää pelota – mänty ja koivu valtaavat alaa metsänviljelyssä

Metsää on uudistettu tasaiseen tahtiin viime vuosina. Kuva: Hannu Huttu

Metsänomistajat uudistavat metsiään tasaiseen tahtiin. Viime vuosina metsiä on viljelty aiempaa enemmän männylle ja koivulle, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Luken mukaan metsän viljelyala on pysynyt samalla tasolla jo useita vuosia. Viime vuonna metsää viljeltiin 92 700 hehtaaria.

Lähes neljä viidesosaa viljelyalasta istutettiin. Kylvön osuus oli 22 prosenttia.

Mäntyä istutettiin viime vuonna lähes puolet aiempaa enemmän. Kuva: Matti Turtiainen

Istutusten puulajivalinnoissa on tapahtunut vuosien varrella muutoksia. Aiemmin kuusen istutus dominoi etenkin eteläisessä Suomessa. Yksi syy siihen oli hirvituhojen välttäminen.

Viime vuosina mänty on kasvattanut nopeasti suosiotaan. Sen istutusala lisääntyi viime vuonna lähes puolella.

Erikoispuista esimerkiksi tammi on hyötynyt ilmastonmuutoksesta.  Kuva: undefined

Myös koivun suosio on kasvanut. Sen istutusala kasvoi viime vuonna lähes viidenneksen.

Koivun puolesta puhuu metsän monimuotoisuuden kasvattaminen. Jalostettu viljelymateriaali on myös nopeakasvuista. Päätehakkuuseen voi päästä jo 30 vuodessa.

Sen sijaan kuusta istutettiin viime vuonna 21 prosenttia aiempaa vähemmän.

Metsänomistajien kiinnostus on herännyt myös muiden kotimaisten puulajien kokeiluun. Niiden istutusalat kasvoivat viime vuonna 76 prosenttia, mutta niiden osuus jäi alle prosenttiin kaikista istutusaloista.

Kaikkineen mänty on siis noussut takaisin suosituimmaksi puuksi. Metsäkeskuksen mukaan noin puolet metsistä uudistetaan männylle. Kuusen osuus on 46 prosenttia ja rauduskoivun 5 prosenttia.

Luken mukaan metsänviljelyt maksoivat viime vuonna 56 miljoonaa euroa.